Erä

Metsästyskoirat voivat välittää hirviekinokokkiloisen ihmiseen – koirille tulisi antaa pratsikvantelia sisältävä matolääke sekä hirvijahtikauden alussa että lopussa

"Hirviekinokokin ydinesiintymisalue on pitkään ollut Kainuu, nykyään voidaankin sanoa hirviekinokokkia esiintyvän siellä missä on sekä susia että hirviä."
Johanna Kokkola
Sudet ja koirat saavat hirviekinokokkiloistartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa, olevan toukkarakkulan. Toukkarakkulasta kehittyy aikuisia heisimatoja. Madot tuottavat munia, jotka pääsevät ympäristöön ulosteissa.

Ruokavirasto muistuttaa, että metsästyskoirat voivat välittää hirviekinokokkiloisen ihmiseen. Ihminen voi saada tartunnan hirviekinokokkiloismadon munista, joita on esimerkiksi loista kantavan koiran turkissa.

Ihmisessä munista voi kehittyä keuhkoihin toukkarakkuloita, jotka vuosien kuluessa kasvavat hitaasti hyvinkin suuriksi ja vaikeasti hoidettaviksi ennen vakavampia oireita.

Paras tapa estää koirien ja ihmisten ekinokokkitartuntoja on hävittää saalishirvien keuhkot niin, etteivät koirat ja villit petoeläimet pääse niitä syömään. Keuhkojen loisrakkulat voivat olla pieniä, syvällä keuhkossa ja hankalasti havaittavissa.

”Toukkarakkula on hirven keuhkossa kirkkaan nesteen täyttämä, vaalean kalvon rajaama muodostuma. Jos sen vahingossa leikkaa rikki, neste monesti ruiskahtaa paineella ulos”, tarkentaa tutkimusprofessori Antti Oksanen Ruokaviraston bakteriologian ja patologian tutkimusyksiköstä.

Metsästyskoirille tulisi antaa matolääkettä sekä hirvenmetsästyskauden alkupuolella että lopussa, jotta koira ei tuo tartuntaa metsästä mukanaan kotiin. Matolääkkeeksi pitää valita pratsikvantelia sisältävä heisimatoihin tehoava valmiste.

Ihmiselle hirven keuhkot ja muut elimet eivät ole tartuntariski, sillä rakkuloiden sisältämät toukat tarttuvat vain koiraeläimiin.

Hirviekinokokkiloinen on pieni heisimato, joka luonnossa aikuisena elää suden suolessa ja toukkana hirven, poron tai metsäpeuran keuhkoissa.

Sudet ja koirat saavat tartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa, olevan toukkarakkulan. Koiraeläimen suolessa toukkarakkulasta kehittyy aikuisia heisimatoja. Madot tuottavat munia, jotka pääsevät ympäristöön ulosteissa.

Hirvi on väli-isäntä, joka saa tartunnan niellessään ravintokasvien mukana madon munia.

Hirviekinokokin ydinesiintymisalue on pitkään ollut Kainuu. Lisäksi loista tavataan säännöllisesti Itä-Lapissa, lähinnä Sallassa sekä Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa. Viime vuosina loista on alettu tavata yhä enemmän myös Länsi-Suomessa.

"Nykyään voidaankin sanoa hirviekinokokkia esiintyvän siellä missä on sekä susia että hirviä", todetaan Ruokaviraston tiedotteessa. Siksi koko Suomessa on huolehdittava hirvien teurasjätteistä asianmukaisesti. Erityisesti on syytä välttää keittämällä kypsentämättömien hirvien keuhkojen syöttämistä koirille.

Ruokavirasto seuraa hirviekinokokin esiintymistä Suomessa. Kaikki näytteeksi saadut sudet tutkitaan ekinokokin varalta.

Metsästäjiä kehotetaan tarkkailemaan hirvien keuhkoja mahdollisten ekinokokkirakkuloiden varalta. Keuhkot, joissa on epäilyttäviä muutoksia, voi lähettää viraston Oulun toimipaikkaan. Ruokavirasto maksaa matkahuollon toimituskulut.

Lue lisää

Yle uutiset: Hirven pään keittäminen aiheutti kerrostalossa palohälytyksen Pieksämäellä – keitos alkoi savuamaan

100 000 oranssiin huomioväriin pukeutunutta lauantaista alkaen liikenteessä – varaudu autoilija hirviin ja hirvikoiriin, jahti käynnissä koko maassa

Susiriskiä yritetään minimoida Lieksassa odottamalla lumentuloa – kunta kehotti tiedotteessa välttämään koirien irtilaskemista tietyllä alueella susivahinkojen takia

Yle uutiset: Hirvenmetsästys alkaa lauantaina – etenkin Lieksassa metsästäjät varautuvat kohtaamisiin susien kanssa