Erä

Teräväkynäinen Sari Penttinen sai Metsästäjäliiton tunnustuspalkinnon

Metsästysharrastus ja koirat ovat vaikuttaneet hupaisillakin tavoilla palkitun toimittajan elämään.
Johannes Wiehn
"Erätoimittajana olen päässyt vierailemaan monissa mielenkiintoisissa paikoissa. Työn parasta antia ovat kuitenkin kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa", kertoo Sari Penttinen. Hänet kuvattiin perjantaina juttukeikalla Haminan Lounashuone Kerholla, taustalla Suomi-konepistooli.

Metsästäjäliitto palkitsi MT:n erätoimittajan Sari Penttisen arvokkaasta työstä metsästyksen ja riistanhoidon hyväksi. Penttiselle myönnetty Wadén-palkinto jaetaan vuosittain metsästystä edistäneelle henkilölle tai taholle. Wadén-palkinto sisältää tuhannen euron rahapalkinnon, kunniakirjan sekä grafiikkatyön.

"Sari Penttinen on aktiivinen ja tuottelias erä- ja metsästysuutisten toimittaja ja hänellä on terävä kynä myös kolumnistina", Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perusteli valintaa liiton satavuotisjuhlassa Hämeenlinnassa lauantaina. Palkinto on nimetty liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimineen Daniel Johannes Wadénin mukaan.

Lauantain juhlatilaisuudessa myönnettiin myös Metsästäjäliiton hopeinen ansiomerkki MT:n päätoimittajalle Jouni Kemppaiselle liiton ja metsästysolojen hyväksi tehdystä työstä.

Toimittaja Sari Penttinen on vastannut MT:n eräteemojen sisällöistä vuodesta 2016. Kontiolahdella asuva Penttinen toimii myös MT:n aluetoimittajana.

"Se, että asun Pohjois-Karjalassa, näkyy varmasti jutuissa. Karhujahti on tärkeä osa monen metsästäjän syksyä, asumme valkoposkihanhien muuttoreitin varrella ja susia on ollut aina. Esimerkiksi pienten hirvieläinten runsaudesta tai niiden aiheuttamista ongelmista taas ei täällä saa omakohtaista tuntumaa."

Penttinen on myös itse aktiivinen metsästäjä ja metsästyskoiraharrastaja. Ensimmäinen askel metsästysharrastukseen oli noutajien metsästyskoetoiminta. Metsästyskortin hän suoritti opiskellessaan Paimion metsäkoulussa metsuriksi.

"Sen jälkeen hankin oman mäyräkoiran, joka oli helppo metsästyskaveri autottomalle opiskelijalle."

Koirat ovat vaikuttaneet hupaisillakin tavoilla Penttisen elämään. Esimerkiksi yliopistoajan deitti-ilmoitukseen vastanneista pisimmän korren veti mies, jolla oli karkeakarvainen saksanseisoja – koira, jollaisesta Penttinen oli aina haaveillut. Nykyisin tämä metsästystä harrastava mies on Penttisen puoliso. Kahden työssäkäyvän metsästäjän perhe-elämän ja harrastuksen yhdistäminen tarkoittaa vuorottelua ja jahtipäivien määrästä tinkimistä.

Nykyään Penttisellä on kolme koiraa: kaksi karkeakarvaista saksanseisojaa ja karkeakarvainen mäyräkoira. Hän metsästää pienriistaa, etenkin sorsa- ja metsäkanalintuja sekä pienpetoja pintapyyntinä ja toimii myös kanakoirien erikoiskokeiden koetoimitsijana. Mäyräkoiralla on omat kenneljäniksensä, eli jänis, jota ei ole tarkoituskaan ampua, vaan tarjota koiralle mahdollisuus toteuttaa ajoviettiään.

Riista- ja eräaiheet ovat journalistille haastavia, sillä aihepiiristä kiinnostuneiden mielipiteet ovat usein hyvin voimakkaita ja ne jakautuvat rankasti monessa asiassa. Mitä palkittu vaikuttaja toivoisi, jos hän saisi hyvältä riistahaltialta vain yhden toiveen, joka toteutuisi?

"Toivoisin, että niin sosiaalisessa mediassa kuin metsästysseuroissakin maltillisten, fiksujen mutta hiljaisten harrastajien hyvät teot ja ajatukset saisivat painoarvoa. On paljon hienoa toimintaa, mutta siitä ei vain tehdä mitään numeroa."

Sari Penttinen

  • Maaseudun Tulevaisuuden erä- ja aluetoimittaja. Koulutukseltaan metsuri ja metsänhoitaja.
  • Asuu Pohjois-Karjalan Kontiolahdella, kotoisin Turusta. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme tytärtä. 43-vuotias.
  • Harrastaa metsästystä ja metsästyskoiratoimintaa. Metsästysseura pohjoiskarjalainen Pekkalan Eränkävijät.
  • Pohjois-Karjalan Kanakoirakerhon puheenjohtaja.
Lue lisää

Metsästäjäliitto: Sudenmetsästyksen voitava jatkua maaliskuun loppuun – "Lisääntymisaikaa ei ole tarpeen erityisesti huomioida"

Virhe vaati selvitystyötä

Näädän rautapyynti pitäisi aloittaa vasta marraskuussa, suosittelee Metsästäjäliitto

Kosteikkojen lyijyhaulikielto voimaan vuonna 2023 – Suomi ei valinnut totaalikieltoa