Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Erä

Kiteellä kaadetusta villisiasta löydettiin Aujeszkyn taudin vasta-aineita – aiemmat löydökset vuosilta 2019 ja 1980

Taudin aiheuttaa sian herpesvirus-1, joka voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja, kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria. Niillä virustartunta johtaa lähes aina kuolemaan.
Petteri Kivimäki
Tarhattuja villisikoja saa käytännössä pitää ulkona vain tiukat vaatimukset täyttävässä, kaksinkertaisessa aitauksessa.

Lokakuun puolivälissä Kiteellä kaadetussa aikuisen luonnonvaraisen villisian näytteessä on todettu Aujeszkyn taudin (AD) vasta-aineita, tiedottaa Ruokavirasto.

Aujeszkyn tauti on pääasiallisesti sikojen tauti, mutta voi tarttua myös muihin eläinlajeihin, ei kuitenkaan ihmisiin. Suomi on virallisesti vapaa taudista eikä tautia ole Suomessa koskaan todettu tuotantosioilla.

Suomessa luonnonvaraisella villisialla on todettu AD:n vasta-aineita edellisen kerran vuosina 2019 ja 1980.

Luonnonvaraisissa villisioissa todettu tapaus ei vaikuta Suomen viralliseen asemaan Aujeszkyn taudista vapaana maana. Tautia esiintyy verraten yleisesti villisioissa Euroopassa.

Sikatilan tautisuojaus on avainasemassa taudilta suojautumisessa.

Tauti tarttuu siasta toiseen muun muassa kosketustartuntana tai astutuksessa. Hyvä tautisuojaus on varmin keino estää tarttuvien tautien pääsy sikalaan.

Sikojen ulkonapito on ollut kiellettyä 1.6.2018 alkaen afrikkalaisen sikaruton vastaisena varotoimena. Sikoja saa käytännössä pitää ulkona vain tiukat vaatimukset täyttävässä, kaksinkertaisessa aitauksessa.

Kiellolla estetään sikojen ja villisikojen kontaktit ja siten tarttuvien tautien leviäminen villisioista sikoihin. AD voi levitä myös epäsuorasti muun muassa rehujen, raatojen, eläinten hoidossa käytettyjen välineiden ja tarvikkeiden välityksellä, joten villisikojen ja haittaeläinten pääsy eläinsuojiin ja rehuvarastoihin tulee estää.

Aujeszkyn taudin aiheuttaa sian herpesvirus-1, joka voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja, kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria. Niillä virustartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Muut eläinlajit eivät levitä tartuntaa toisiin eläimiin.

Koska tauti voi levitä sairastuneen sian tai villisian ruhonosien ja elimien välityksellä, ei kypsentämättömiä ruhonosia tai elimiä tule antaa koirille tai kissoille.

Afrikkalaisen sikaruton seurantaan lähetettyjen villisikojen elinnäytteet tutkitaan myös AD-viruksen varalta. Virusvasta-aineet määritetään kaikista eläimistä, joista saadaan näytteeksi tutkimuskelpoinen verinäyte, kertoo erikoistutkija Jonna Kyyrö Ruokaviraston tiedotteessa.

Vasta-aineiden varalta tutkittujen näytteiden määrä on vuosittain ollut hieman yli puolet tutkittujen villisikojen määrästä.

Esimerkiksi vuonna 2019 AD-viruksen varalta tutkittiin 683 luonnonvaraista villisikaa ja näistä 284 tutkittiin myös vasta-aineiden varalta. Vastaavasti vuonna 2020 AD-viruksen varalta tutkittiin 937 luonnonvaraista villisikaa ja näistä 816 tutkittiin vasta-aineiden varalta. "Ruokavirasto kiittää kaikkia villisikanäytteitä lähettäneitä metsästäjiä. Toivomme runsaasti villisikanäytteitä myös jatkossa."

Lue lisää:

Suomalaisessa villisiassa havaittiin Aujeszkyn taudin vasta-aineita – edellinen tapaus lähes 40 vuotta sitten

Lue lisää

Asiantuntija: ASF leviää vääjäämättä länteen, seuraavaksi tulilinjalla Ranska ja Luxemburg

Afrikkalainen sikarutto levisi uuteen osavaltioon Saksassa

Villisika pidetty kurissa

Yli 600 villisiasta on lähetetty Ruokavirastolle näytteet tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta – määrä noussee tuhanteen tänä vuonna