Erä

Lähes 40 000 hirveä nurin tähän mennessä – metsästysaika jatkuu 15. tammikuuta asti

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa jahti alkaa olla loppusuoralla, neljästä hirvitalousalueesta kolmella lupien käyttöaste on yli 90 prosenttia.
Arvi Tyni
Metsästysseurueita kehotetaan kirjaamaan tiedot kaadetuista eläimistä sekä metsästyksen yhteydessä tehdyistä hirvi- ja valkohäntäpeurahavainnoista sähköiseen Oma riista -palveluun. Näin saaliin ja havaintojen kertymistä oman metsästysalueen ympäristössä voidaan seurata ja käyttää kertyvää tietoa metsästyksen suunnittelussa hyödyksi.

Hirviä oli kaadettu lähes 40 000 itsenäisyyspäivään mennessä, kertoo Luonnonvarakeskuksen riistaraportti.

Hirvijahti on ollut käynnissä osassa maata syyskuusta alkaen ja koko maassa lokakuusta alkaen. Jahti jatkuu 15. tammikuuta asti.

Saaliskertymästä on tähän mennessä ollut 45 prosenttia vasoja. Pyyntilupia on myönnetty yhteensä yli 41 000 hirvelle. Pyyntilupamäärä pienentyi viime vuoteen verrattuna noin 13 prosenttia.

Monin paikoin hirviseurueet viivästyttivät jahdin aloitusta lumentuloon saakka minimoidakseen metsästyskoiriin kohdistuvaa susiriskiä. Nyt lunta on isossa osassa maata ja metsästys hyvällä mallilla.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa neljästä hirvitalousalueesta kolmella lupien käyttöaste on yli 90 prosenttia.

”Metsästys alkaa olla jo loppusuoralla”, toteaa Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan hirvitalous­aluesuunnittelija Lauri Itkonen.

Hirvitalousaluesuunnittelijat ovat järjestäneet monilla alueilla marraskuussa tilaisuuksia, eräänlaisia välitilinpäätöksiä jahdin etenemisestä.

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsästäjille Itkonen pystyi tilaisuuksissa sanomaan, että jatkakaa samaan malliin. Sekä alueellisen riistaneuvoston että Luonnonvarakeskuksen tavoitteet ovat hyvin tähtäimessä.

”Maakunnissa on realistiset suunnitelmat metsästykselle, sillä hirvitieto pitää hyvin paikkansa. Kannanseurannan eteen on tehty paljon töitä.”

Hirvikanta on ollut Pohjois-Karjalassa laskeva neljä viime vuotta. Pyyntilupia maakuntaan myönnettiin tälle jahtikaudelle 977.

Luvilla on mahdollista metsästää saaliin vasaosuudesta riippuen noin 1 250 hirveä. Edellisellä metsästyskaudella Pohjois-Karjalassa metsästettiin 1 561 hirveä.

Hirvien niukkuus tuo omat haasteensa metsästykseen. ”Valikoiva metsästys on vaikeaa, kun hirvitiheys on alle kolme hirveä 1 000 hehtaarilla. Metsästyksessä saatetaan ohjeistaa säästämään naaraita, mutta jos hirviä ei juuri ole, ohjeen toteuttaminen käytännössä ei välttämättä onnistu. Korkean hirvitiheyden alueilla tilanne on toinen, kun hirvihavaintoja tehdään paljon.”

Haasteista huolimatta tavoitteiden asettaminen ja jahdin etenemisen seuranta ovat tärkeitä, Itkonen sanoo.

”Metsästysseuroissa voi tuntua siltä, että se on sama, ammutaanko lehmä vai sonni. Mutta jos jokaisessa kymmenessä tai sadassa seurassa ajatellaan systemaattisesti näin, sattumanvaraisuus lopputuloksen suhteen kasvaa.”

Hirvitalousalueiden asettamat tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 hirviyksilön talvikantaan. Viime metsästyskauden jälkeen hirvikannan kooksi arvioitiin noin 82 100 hirveä.

Lue lisää

Yle uutiset: Metsähallitus ei myönnä enää syyskuussa hirvenmetsästyksen vieraslupia Lappiin, Kuusamoon ja Taivalkoskelle

Rajaseudun karhunpyynti ja suurriistakoirat ovat kuhmolaisen Jorma Kettusen esikoiskirjan pääosassa – "Ilman koiria metsästyksestä puuttuu jotain"

Valtion maille myydään liikaa pyyntilupia, väittää savukoskelainen Kari Kilpimaa MT:n videohaastattelussa – "Alueen koko pinta-ala huomioidaan lupamyynnissä, vaikka hyviä lintu- tai hirvipaikkoja on vain muutamia"

Hirvien nopea kuolema kiimatappelussa hämmentää – asiantuntija kertoo, kuinka se on mahdollista