Erä

Helsingissä kiinniotetun mysteerieläimen ei uskota karanneen metsäpeuran palautusalueilta – sen alalaji selviää DNA-näytteellä, metsäpeuraa veikataan

Sekä poro että metsäpeura ovat lajiltaan peuroja, mutta eri alalajia. Metsäpeuran ja poron erottaminen on vaikeaa myös ammattilaisille.
Markku Vuorikari
Arkistokuva Ähtärin eläinpuistosta metsäpeuroista, jotka syövät lehtikerppuja.

"Meillä on metsäpeurat tallessa", kommentoi MetsäpeuraLife -hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja MT:eelle. Hankkeessa on palautettu metsäpeuroja Pirkanmaalle Seitsemisen kansallispuistoon ja Etelä-Pohjanmaalle Lauhanvuoren kansallispuistoon.

Molemmilla alueilla sijaitsee totutustarhat, jonne on viety eläimiä ja minne vasoja on syntynyt. Villejä tarhan ulkopuolella syntyneitä vasoja on syntynyt Seitsemiseen keväällä 2020 ja Lauhanvuoreen tänä keväänä.

Viime lauantaina Helsingin Talvipuutarhan alueelta löytynyt metsäpeura tai poro on herättänyt laajasti kiinnostusta. Nyt eläin on Korkeasaaren villieläinsairaalassa ja DNA-näyte paljastaa aikanaan sen alalajin.

"On toki olemassa teoreettinen mahdollisuus, että kyseessä olisi vapaudessa syntynyt metsäpeura, joka on lähtöisin palautusistutusalueilta. Mutta toisaalta matka on kyllä pitkä", pohtii Mykrä-Pohja.

Todennäköisempää on kuitenkin, että Helsinkiin villieläinsairaalaan päätynyt eläin on metsäpeuran vasa, joka on eksynyt emästään tai sen emälle on käynyt kalpaten ja eläinten alkuperä on muualla kuin palautusistutusalueilla.

"Jos olisi pakko veikata, veikkaisin kuvien perusteella, että kyseessä on metsäpeura poron sijaan. DNA-näyte tämän aikanaan paljastaa", sanoo Mykrä-Pohja.

Etelä-Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella on jonkin verrankin kotieläinpihoja, missä on poroja sekä porotarhoja. Kyseessä voisi olla karanneen naarasporon, eli vaatimen viime keväänä synnyttämä vasa, projektipäällikkö toteaa.

Sekä poro että metsäpeura ovat lajiltaan peuroja, mutta eri alalajia. Poro on kesytetty tunturipeurasta. Alalajit risteytyvät keskenään.

Metsäpeuran ja poron erottaminen on vaikeaa myös ammattilaisille. "Villieläinsairaalaan päätyneen eläimen kuvia ovat katsoneet myös henkilöt, jotka työkseen siirtävät poronhoitoalueelle päätyneitä metsäpeuroja pois alueelta ja palauttavat poronhoitoalueen ulkopuolelle päätyneitä poroja, eivätkä hekään osaa kuvan perusteella sanoa alalajia varmasti."

Lue lisää:

Helsingissä liikkuneen poron alkuperä edelleen pimennossa

Neljä metsäpeuravaadinta vapautettiin vasoineen totutustarhasta Karstulassa – eläimiä seurataan paikannuspannoilla

Pannoitettu metsäpeuravaadin vaelsi vasomaan Venäjälle – matkaa Lappajärven talvilaitumilta kertyi 500 kilometriä

Sekä Suomenselän että Kainuun metsäpeurakanta on hienoisessa kasvussa – Pohjanmaalla 2 000 eläintä

Lue lisää

Syysrypsi maistuu metsäpeuroille Kauhavan Alahärmässä – "Pahalta näyttää nyt, mutta toivottavasti kasvupiste säilyy", toteaa viljelijä

Helsingissä seikkaillut "poro" eli metsäpeuran vasa halutaan palauttaa takaisin luontoon – kanta on kasvussa

Tiestön ja maastonmuotojen epäillään ohjailleen orpoa peuranvasaa kohti Helsinkiä – pääkaupungissa toikkaroinut vasa halutaan palauttaa takaisin luontoon

Poroksi arveltu Helsingissä poukkoillut vasa osoittautui metsäpeuraksi