Erä

Aarre: Inarijärvi on retkeilijöiden ja kalastajien paratiisi – "Jylhä, koskematon luonto vetää puoleensa"

Erä 07.04.2018

Karu kauneus ja jylhyys tekevät Inarijärvestä erityisen vesistön koko Pohjolan alueella.


Arto Komulainen
Inarijärvi on muodostunut yli 50 miljoonaa vuotta sitten.

Inarijärven yli kolmen tuhannen kilometrin rantaviivalla näkyy pääasiassa vain alkuperäistä luontoa. Suurimmilla selillä järven pinta häipyy horisonttiin. Näitä isoja selkiä on viisi. Isoin on Kasariselkä, jossa on yli 30 neliökilometrin ulappa.

Veneilijällä voi mennä tuntikausia niin, ettei hän näe toista kulkijaa. Ja usein toinen venekunta siintää jossakin kaukana järvenselän takana.

Suurten selkien lisäksi Inarijärven tyypillistä maisemaa ovat pitkät vuonot, kapeat salmet, kivikkoiset rannat ja isot saaret. Toki pieniäkin saaria Inarissa riittää, ja niistä pienimmät, kallioiset, muistuttavat merisaariston luotoja.

Inarijärvi on vesillä liikkuvien retkeilijöitten suosiossa. Järven ympäristössä on seitsemän autiotupaa, kaksi vuokratupaa sekä kolme telttailualuetta. Lähes kaikilla näistä on venelaituri.

Ivalolainen Hannu Huhtiniemi haki aikoinaan erämaahenkistä järveä retkille, joille voisi ottaa vaimon ja lapset mukaan. Inari oli sellainen. Myöhemmin Inari on kiinnostanut Huhtiniemeä edelleen.

”Jylhä, koskematon luonto vetää minua puoleensa”, hän sanoo. ”Olen tavannut täällä niin karhun kuin ahmankin.” Kotkanpesäkin on tiedossa.

Kun Huhtiniemi muutama vuosi sitten sairastui vakavasti, lääkäri kehotti häntä viettämään stressitöntä elämää.

”Päätin tulla Inarille koko kesäksi. Nyt olen viitenä peräkkäisenä vuotena ollut täällä toukokuusta lokakuulle.”

Maisemiensa lisäksi Inarijärvi on tunnettu kaloistaan. Vaikka järvi ei ole kalakantojen suhteen entisellään, sitä pidetään edelleen erinomaisena taimenjärvenä.

Järvestä saadaan taimenen lisäksi muun muassa nieriää eli rautua, siikaa ja harmaanieriää. Harmaanieriää tuotiin Suomeen vuodesta 1955 alkaen, ja Inarijärveen sitä istutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1972. Istutuksista luovuttiin vuonna 2013 muun muassa vieraslajistrategian vuoksi.

Taimenta tullaan Inarille pyytämään kaukaakin, mutta yli puolet vuosittaisesta saaliista pyytävät paikkakunnan kotitarvekalastajat.

Lue Aarteen jutusta, mitkä kohteet Inarilla vieraillessa ainakin kannattaa käydä katsomassa, ja miksi veneilijän on oltava järvellä varuillaan. Katso myös Arto Komulaisen upeat kuvat!

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT