Erä

Susikanta jakaa maalaiset ja kaupunkilaiset eri leireihin – hirvet aiheuttavat eläimistä eniten vahinkoja suomalaisille

Erä 25.04.2018

Maaseudulla asuvista puolet haluaa vähentää susikantaa, kun kaupunkilaisista näin ajattelee vain neljännes.


Markku Vuorikari
Hirvet ovat aiheuttaneet vahinkoja joka kuudennelle suomalaiselle.

Hirvet ovat aiheuttaneet vahinkoja joka kuudennelle suomalaiselle, MT:n kyselytutkimuksesta selviää.

Hirveen verrattuna suurpetojen tai villisikojen aiheuttamat vahingot ovat vähäisiä. Susi ja ilves ovat aiheuttaneet vahinkoja runsaalle parille prosentille suomalaisista. Karhu, ahma ja villisika vielä harvemmille.

MT kysyi tuhannelta suomalaiselta, ovatko suurpedot, villisiat tai hirvet aiheuttaneet vahinkoja vastaajalle tai tämän omaisuudelle.

Alueittain tarkasteltuna susi on aiheuttanut kuitenkin selvästi enemmän vahinkoja Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siellä lähes viisi prosenttia kertoo susien aiheuttaneen vahinkoa itselle tai omaisuudelle.

Hirven aiheuttamat vahingot taas ovat suurimmat Etelä-Suomessa, jossa lähes neljännes vastaajista on kärsinyt hirven aiheuttamista vahingoista.

Odotetusti villieläinten aiheuttamat vahingot painottuvat maaseudulle. Sudet ovat kuitenkin aiheuttaneet vahinkoja parille prosentille kaupunkilaisista ja hirvet runsaalle kymmenelle prosentille kaupungeissa asuvista.

Vahingoista huolimatta suomalaisten enemmistö on melko tyytyväinen suurpetojen, hirvien ja villisikojen kantaan. Noin puolet suomalaisista pitää nykyistä karhukantaa sopivan kokoisena. 16 prosenttia haluaisi vähentää kantaa ja 14 prosenttia vastaajista olisi valmis kasvattamaan sitä.

Susi jakaa enemmän mielipiteitä. Kolmannes haluaa säilyttää nykyisen susikannan, kolmannes vähentäisi sitä ja vajaa viidennes haluaa lisää susia Suomeen.

Viranomaiset ovat pyrkineet vähentämään villisian kantaa, koska se levittää afrikkalaista sikaruttoa, joka voi olla tuhoisa tuotantoeläimiin levitessään. Suomalaisista kuitenkin vain kolmannes haluaa vähentää villisikojen määrää. Kolmannes kansasta on tyytyväinen villisikakantaan ja joka kymmenes haluaa niitä lisää. Uutena eläinlajina villisikaan liittyy epätietoisuutta. Neljännes suomalaisista ei osaa sanoa mitään villisikojen määrästä.

Hirviä suomalaiset eivät halua ainakaan lisää. Runsas kolmannes toivoo hirvikannan pienentämistä ja vajaa 40 prosenttia pitäisi kannan nykyisellään. 5 prosenttia vastaajista haluaa luontoon lisää hirviä.

Maaseudulla asuvissa on kaikkien eläinten kohdalla enemmän niitä, jotka haluavat vähentää kantaa.

Erityisen suuri ero maalaisten ja kaupunkilaisten välillä on suhtautumisessa susikannan suuruuteen. Maaseudulla asuvista puolet haluaa vähentää susikantaa, kun kaupunkilaisista näin ajattelee vain neljännes. Halu vähentää susien määrää kasvaa pohjoiseen päin mentäessä, kun taas pääkaupunkiseudulla asuvista joka neljäs haluaa lisää susia luontoon.

Miesten suhtautuminen suurpetojen ja villisikojen kantaan jakautuu jyrkemmin kuin naisilla. Miehistä suurempi osa haluaa sekä lisätä että vähentää eläinten määriä. Naiset ovat tyytyväisempiä nykyisiin kantoihin.

Hirvien kohdalla naisissa on kuitenkin miehiä enemmän niitä, jotka haluavat vähentää kantaa ja vähemmän heitä, jotka toivovat kannan kasvattamista.

Petokyselyn tuotti MT:lle Kantar TNS. Gallup Kanava-verkkopaneelissa toteutettuun kyselyyn vastasi 1 008 henkilöä, jotka edustavat Manner-Suomen suomenkielistä täysi-ikäistä väestöä. Tulosten virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT