Erä

Metsästäjäliitto kaipaa ministeriöltä linjauksia sakaalin kohtaamiseen – Tutkija pitää havaintoja todennäköisinä

Erä 16.05.2018 Suomi

Etelä-Euroopassa yleistä sakaalia tavataan jo Virossa. Maa- ja metsätalousministeriön päivitetyssä kansallisessa vieraslajilistassa sitä ei kuitenkaan vielä mainita.


Joseph Eid
Hieman kettua suurempi sakaali on levittäytynyt Etelä-Euroopasta aina Viroon asti. Tutkija pitää lajin saapumista Suomeen todennäköisenä.

Sakaalin saapuminen Suomeen on puhuttanut viime aikoina suomalaisia metsästäjiä, viranomaisia ja alan asiantuntijoita. Ensimmäiset tunnetut sakaalihavainnot Virossa ovat vuodelta 2013. Metsästysvuonna 2017–18 Virossa ammuttiin 26 sakaalia.

Etelä-Euroopasta vaeltanutta sakaalia kohdellaan Virossa riistaeläimenä, jolla on oma metsästysaika, mutta ei saaliskiintiötä tai pyyntilupakäytäntöä. Virossa sakaali on tulokaslaji, eli se on saapunut maahan itsestään, ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Suomen Metsästäjäliiton tiedottajan Kai Tikkusen mukaan sakaalin asemaan Suomessa liittyy paljon kysymyksiä. Vastauksia ei toistaiseksi ole kuitenkaan juuri tarjolla.

"Tällä hetkellä sakaali ei ole Suomessa riistaeläin eikä rauhoitettu eläin. On vaikea sanoa, miten sen kanssa pitäisi menetellä."

Liitto on esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle, että sakaalista tulisi tehdä Suomessa riista- tai vieraslaji. Vieraslajeilla tarkoitetaan ihmisen mukana maahan tulleita lajeja.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Johanna Niemivuo-Lahden saamien tietojen mukaan sakaalia ei ole vielä tavattu Suomessa. Vahvistettua tietoa sakaalin tilasta ei hänen mukaansa kuitenkaan vielä ole.

"Ministeriössä ei ole vielä avattu keskustelua sakaalin asemasta. Juuri lausuntokierrokselta tulleeseen kansalliseen vieraslajilistaan sakaali ei ole ollut ehdolla, eikä tällä aikataululla ole mahdollista käynnistää asiantuntijakeskusteluja siitä, kuuluisiko laji sinne vai ei", Niemivuo-Lahti kertoo.

Metsästäjäliiton Tikkusen mukaan viranomaisten tulisi määritellä sakaalin asema. Vasta sitten on mahdollista sanoa, miten lajia tavattaessa tulee menetellä. Tikkunen ei ole varma, millaisella aikataululla sakaali voi Suomeen saapua.

"On vaikea sanoa, saapuuko sakaali Suomeen tänä kesänä, kymmenen vuoden kuluttua vai kolmenkymmenen vuoden kuluttua."

"Tuloon olisi kuitenkin hyvä varautua. Kun ilmasto lämpenee, eläimistö Euroopassa muuttuu", Tikkunen huomauttaa.

Tikkusen mukaan sakaalin levittäytymisestä Venäjälle ei ole tällä hetkellä varmaa tietoa.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala kertoo, että Euroopan havaintotietojen perusteella sakaalilla on hyvä levittäytymiskyky.

"On odotettavissa, että myös Suomessa tehdään sakaalihavaintoja ennemmin tai myöhemmin."

Holmala pitää epätodennäköisenä, että sakaali vakiintuisi Suomeen lähivuosina. Kyse on ennemmin pitkän aikavälin muutoksesta.

"Realistisesti esiintyminen olisi muutamia yksilöitä. Samanlaista nopeaa kannankasvua, kuin mitä Virossa on nähty, on tuskin odotettavissa."

Holmalan mukaan pieni sakaalikanta ei todennäköisesti aiheuttaisi Suomessa suurta uhkaa millekään yksittäiselle eläinlajille. Hieman kettua kookkaampi sakaali saalistaa muun muassa jäniseläimiä, pienjyrsijöitä ja ketun tavoin myös pienten hirvieläinten vasoja.

Lisäksi kaikkiruokainen sakaali syö hedelmiä, selkärangattomia ja haaskoja. Virossa pienjyrsijät ovat lajin yleisin saalis.

"Urbaanissa ympäristössä sakaali etsii ruokaa myös roskapöntöistä ja komposteista", Holmala kertoo.

Suomen Viroa ankarammat sääolosuhteet hillitsevät sakaalin leviämistä. Hän huomauttaa, että vaikka eteläinen Suomi on teoriassa sakaalille otollista asuinaluetta, kannan mahdollinen vakiintuminen riippuu paljon myös ihmisen toiminnasta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit