Erä

Tenon nousulohia lasketaan kotimaisella kaikuluotaintekniikalla

Aiempaa laskentatietoa Tenojokeen nousevista lohimääristä ei ole.
Erilaisten seurantietojen perusteella nousukannan kooksi on arvioitu noin 30 000–120 000 yksilöä vuodessa.

Luonnonvarakeskus Luke käynnisti touko–kesäkuun vaihteessa Tenojokeen nousevien lohien laskennan Polmakissa, joen Norjan puoleisella osalla.

Polmakin alue on jokisuusta lähtien ensimmäinen paikka, jossa luotettavan kaikuluotausseurannan toteuttaminen on arvioitu mahdolliseksi.

Siellä Tenojoki on riittävän kapea ja kaikuluotausta häiritseviä virranpyörteitä ja ilmakuplia on vähän. Lisäksi jokiuoman rakenne on suosiollinen.

Laskenta toteutetaan nykyaikaisilla kaikuluotaustekniikoilla pitkälti Tornion- ja Simojoen kaikuluotauslaskentojen tapaan 2–3 kaikuluotainyksiköllä riippuen vesimäärästä.

Seurantapaikalla jokiuomaa kavennetaan hieman ohjausaidoilla, jotta kalat saadaan uimaan kaikuluotaimien kattamalta alueelta. Laskennassa käytettävä kaikuluotaintekniikka on pääasiassa kotimaista.

Kyseessä on pilottilaskenta, jonka päätavoitteena on tuottaa arvio Tenojokeen nousevasta kokonaislohimäärästä keskeisen nousukauden aikana kesä–elokuussa.

Samalla selvitetään nousevan lohikannan kokojakaumaa. Seurannassa pyritään erottelemaan pienet alle 65-senttiset, keskikokoiset 65–90-senttiset ja isot yli 90-senttiset lohet toisistaan.

Aiempaa laskentatietoa Tenojokeen nousevista lohimääristä ei ole. Erilaisten seurantietojen perusteella nousukannan kooksi on arvioitu noin 30 000–120 000 yksilöä vuodessa.

Kaikuluotausseurannalla saadaan arvokasta tietoa vesistön lohikantojen tilasta.

Tenojoen pääuoman kaikuluotausseurannan ohella lohia lasketaan kaikuluotaamalla myös Inarijoessa ja Karasjoessa sekä videoseurannoilla Utsjoessa ja Laksjohkassa.

Lisäksi syksyllä lohen kutuajan tuntumassa lasketaan useiden pienempien sivujokien lohimääriä pintasukelluslaskennoilla. Tietoa Tenojoen lohikantojen tilasta hankitaan runsaasti ja kattavasti eri osista vesistöä.

Seurantatietoa Tenon nousulohista pyritään välittämään Luken verkkosivuilla, kun seuranta saadaan pyörimään asianmukaisesti.

Kaikuluotausseurannan päätoteuttaja on Luke. Seurannan rahoitus tulee pääosin Suomen valtiolta.

Lue lisää