Erä

Ruokatoimittaja hurahti metsästykseen – saaliina riistaruokakirja

Neljä vuotta sitten alkanut metsästysharrastus on poikinut Mäntyniemi-Pohjan perheessä riistaa lautaselle ja kirjaksi asti.
Carolina Husu
Metsästysharrastus on opettanut Kati Pohjan ja Mikko Mäntyniemen arvostamaan riistaa ihan uudella tavalla. "Että sitä ylipäänsä saa. Moni saalis on ison työn takana."

Kaikki alkoi koirasta. Kati Pohja ja Mikko Mäntyniemi ottivat opaskoiran pennun perheeseensä vuodeksi kasvamaan. Kävikin niin, että tämä koira oli metsästyslinjaa, ja kiinnostus labradorinnoutajan metsästyskäytöstä heräsi. Pentu lähti aikanaan oppaaksi, mutta ikävää paikkaamaan ostettiin oma metsästyslabradori, Musti.

"Minulle syntyi palo, että haluan alkaa harrastaa koiran kanssa. Menin metsästäjäkurssille, että ymmärtäisin, mihin koiria koulutetaan. Pyysin Mikon mukaan", Kati Pohja kertoo.

Kurssin jälkeen pariskunta suoritti metsästyskorttikokeen, hankki aseet ja alkoi kulkea metsällä. Omaa metsää heillä ei ole, sillä kuusi vuotta sitten he muuttivat Kuopion maalaismaisemista Helsingin Vuosaareen rivitaloon. Mutta onneksi on kavereita.

"Kutsuja metsälle tulee. On oltu hirvi- ja sorsametsällä Savossa, kyyhkyjahdissa Porvoossa ja äskettäin kaurispukkijahdissa Inkoossa. Lapissa ollaan käyty riekkojahdissa syksyisin."

Moni nainen aloittaa nykyisin metsästyksen koiraharrastuksen myötä. Kati Pohjaa metsästyksessä kiehtovat erityisesti luontoelämykset.

"Istuttiin kaverin kanssa kopissa kaurispukkia kyttyyllä. Tuli naaras hollille, mutta sitä ei keväällä saa ampua. Kateltiin sitä tunti ja kuultiin vain, kun uros huusi jossain. Sitten käveltiin polkua takaisin ja mäyrä kipitti eteen. Autosta nähtiin vielä valkohäntäpeurat syömässä", Pohja kertaa taannoista jahtireissua.

Hän huomauttaa, että riistan tappaminen on vain pieni osa kokonaisuutta.

Mikko Mäntyniemelle parasta metsästyksessä on luonnon rauha.

"Arki on niin hektistä, että on huippua vain istua passissa tai kulkea tunturissa, kun ketään ei näy missään. Siinä istuessa vierähtää helposti vaikka kolme tuntia."

Riista on Suomessa ollut perinteisesti ruuan jatke, ja ainakin maaseudulla metsästysseuroihin on ollut kohtalaisen helppo päästä mukaan.

Toisaalta metsästys voi olla myös kallis harrastus ja välineisiin saa helposti menemään tuhansia euroja.

Mäntyniemi ja Pohja aloittivat maltillisesti.

"Mikko meni kyyhkyjahtiin lantsarit jalassa vanhalla Focuksella, kun toiset tulivat kalliilla vehkeillä. Mutta ei kukaan katso, millä sä tulet, jos olet hyvä metsästäjä", vaimo virnistää.

Mäntyniemen ensimmäinen haulikko oli vikaostos. Toinen menettelee, mutta hän himoitsee kolmatta. Pohja osti oman haulikkonsa 76 eurolla ja on ajatellut pärjätä sillä.

Kun saalista tulee, se on laitettava ruuaksi ja siihen tarvitaan ohje. Pariskunta havaitsi, että tarjolla olevat riistaruokakirjat ovat eräjormatyylistä äijäkuvastoa.

Koska Kati on ruokatoimittaja ja Mikko valokuvaaja, aika pian syntyi idea omasta riistaruokakirjasta.

Tänä kesänä ilmestyi pariskunnan yhteinen kirja Riistaa lautasella. Upeasti kuvitetussa teoksessa on ruokaohjeita lähes kaikkiin Suomessa metsästettäviin riistalajeihin.

Reseptikokeiluihin tarvittavat lihat saatiin tuttavien kautta. Majavakin tuli mukaan vähän vahingossa, kun kaveri Siilinjärveltä soitti, että nyt täällä olisi hirveän kokoinen 20-kiloinen majava.

Pohja sai majavasta fileet ja koivet ja kehitti niistä ohjeet. "Maku oli erilainen kuin mikään muu maistamani liha mutta miellyttävä ja herkullinen."

Haastavimpina kokattavina Pohja piti villisikaa ja karhua, sillä niistä oli vaikea löytää ohjeita. Sen sijaan hirvi, peura ja kauris taipuivat pataan, pannulle ja uuniin samaan tapaan kuin nauta.

Linnut ovat keskenään melko samanlaisia ruuaksi laitettavia, vaikka metsäkana- ja vesilinnuissa on erilainen maku.

"Metsäkanalinnut on perinteisesti kypsennetty keittämällä mausteliemessä, vaikka se ei aina ole paras tapa", Pohja tietää. Hänestä esimerkiksi nuoren teeren fileistä tulee ihan parhaita roseeksi paistamalla.

Kannattaa kokeilla myös linnunlihan graavaamista. "Graavattu kyyhkynrinta on mitä hienoin alkupala."

Pohja kannustaa käyttämään saaliista hyödyksi kaikki ruhonosat. "Suomalaisista on tullut fileiden ja paistien syöjiä. Esimerkiksi kaikkien lintujen koivissa ei ole lihaa, mutta voihan koivista keittää liemen. On haaskuuta heittää muut paitsi täkkälihat eli rintafileet pois, sillä raaka-aine on arvokasta. Hyvää ruokaa saa myös roippeista."

Lue lisää

Kasvavasta susikannasta nousi keskustelu Saksassa – metsästäjät vaativat nykyistä alempaa suojelutasoa, luontoväki loppua salakaadoille

Suomen suurin vieraspetohanke käynnissä – "Petopyytäjiä muistettiin pitkään vain kiitospuheissa, tämä hanke on ensimmäinen konkreettinen teko edistää pyyntiä ja luonnonhoitotyötä"

Valitus valkohäntäpeuran metsästyksestä yötähtäimellä tyssäsi hallinto-oikeuteen – "Tämä oli rauhoittava viesti metsästäjille"

Vieraspetopyyntiä viedään vihdoin harrastetoiminnasta kohti luonnonhoitotyötä – arvokkaiden lintuvesien kunnostuksessa niitto ja ruoppaukset eivät yksin riitä