Erä

Läntisen Suomen susia aiotaan pannoittaa lisärahoituksen turvin – ensisijaisesti seurantatiedoilla halutaan ehkäistä koiravahinkoja

Erä 03.09.2018

Maa- ja metsätalousministeriö ei aseta vahinkoperusteisille sudenkaatoluville ylärajaa.


Markku Vuorikari
Uusi suden hoitosuunnitelma on tarkoitus vahvistaa keväällä 2019.

Viime viikon budjettiriihessä sovittiin lisärahoituksesta läntisen Suomen susikannan seurantaa varten. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) esityksestä Luonnonvarakeskus saa 300 000 euron lisärahan.

Lisärahan turvin on tarkoitus pannoittaa Länsi-Suomessa liikkuvia susia ja palkata uusi kenttähenkilö susikannan seurantaan. Ministeriön mukaan vastaavasta susiyhdyshenkilöstä on ollut Lounais-Suomessa suuri hyöty.

Pannoituksen kokonaiskustannus on noin 10 000 euroa per pannoitettu susi. Suurin kustannuserä syntyy helikopterin käytöstä pannoituksen apuna.

Lepän mukaan pantaseurannan ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä koiravahinkoja. Pannoittamaan ei kuitenkaan voi ryhtyä ilman paikallisten myötämielistä suhtautumista asiaan.

"Pannoittamiseen tarvitaan metsästysoikeuden haltijan lupa, joten niitä voidaan tehdä vain niillä alueilla, joilla metsästysseuroilla ja maanomistajilla on siihen tahtoa."

Tänä vuonna ei anneta asetusta, joka määrittää ylärajan vahinkoperusteisten sudenkaatolupien myöntämiselle. Asetetulla ylärajalla ei ole ollut käytännön ohjausvaikutusta. Silti susia koskeva keskustelu on pyörinyt luvun ympärillä.

Toisille luku on tarkoittanut sitä, että susikantaa aiotaan talven aikana verottaa asetuksessa ilmoitetulla määrällä – toiset ovat puolestaan olleet pahoillaan siitä, ettei Suomen riistakeskus ole myöntänyt riittävästi poikkeuslupia ylärajaan verrattuna.

"Koska vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiselle on laissa tarkat kriteerit ja ne ovat aiempinakin vuosina täyttyneet vain joissakin tapauksissa, ei ylärajaa ole tarvetta asettaa", ministeriössä linjataan.

Susi, kuten muutkin suurpedot, on Suomessa rauhoitettu laji, jonka metsästys on mahdollista vain poikkeusluvan nojalla. Susien metsästykseen poikkeuslupia myönnetään vain vahinko- ja turvallisuusperusteisesti.

Karhun ja ilveksen kohdalla poikkeuslupia voidaan sen sijaan niiden runsaslukuisuuden vuoksi myöntää myös kannanhoidollisessa tarkoituksessa ja siinä ylärajan asettaminen on välttämätöntä.

Karhun ja ilveksenkään kohdalla vahinko- ja turvallisuusperusteisille poikkeusluville ei aseteta ylärajaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt myös suden hoitosuunnitelman päivittämiseen tähtäävän laajapohjaisen hankkeen, jonka ohjausryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön edustajien ohella ympäristöministeriön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen metsästäjäliiton ja MTK:n edustajat sekä asiantuntijat Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen riistakeskuksesta.

Hankkeen valmisteluryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Luonto-Liiton, Metsähallituksen, MTK:n, Paliskuntain yhdistyksen, Poliisihallituksen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Kennelliiton, Suomen metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen edustajat.

Valmisteluryhmän tehtävänä on tehdä ohjausryhmälle esityksiä nopealla aikataululla tehtävistä kokeiluista sekä muutoksista ja lisäyksistä voimassa olevaan hoitosuunnitelmaan. Uusi hoitosuunnitelma on tarkoitus vahvistaa keväällä 2019.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT