Erä

Suoraa ja pätevää näyttöä metsäkanalintujen täysrauhoituksen vaikutuksista ei ole

Erä 08.09.2018

Metsästysajan pidennys on vastuun antamista metsästäjille, toteaa erikoistutkija Pekka Helle.


Keskimäärin metsäkanalintuja on saatu saaliiksi kymmenen viime vuoden aikana 250 000 yksilöä/kausi.

Metsäkanalintujen metsästys alkaa ensi maanantaina 10.9.

Metson, teeren ja pyyn metsästysaika jatkuu suuressa osassa maata marraskuun 10. päivään asti. Etelä- ja Keski-­Lapissa metsoa saa pyytää joulukuun 10. päivään asti.

Pyyntiaika on perinteisesti päättynyt viimeistään 31. lokakuuta lukuun ottamatta Ylä-­Lapin riekonpyyntiä, joka on jatkunut maaliskuun loppuun.

"Pidennys perustuu riistahallinnon haluun antaa metsästäjille enemmän vastuuta hyvänä lintuvuonna", sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pekka Helle.

Miten vastuullisen metsästäjän kannattaisi sitten metsästää tulevalla jahtikaudella?

Helle painottaa, että linnun metsästyksessä saaliiksi tulisi pyrkiä saamaan aina nuoria yksilöitä. Niiden luontainen kuolevuus ensimmäisen elintalven aikana on korkea.

Kun tullaan marraskuulle ja joulukuulle, osa nuorista on jo karsiutunut ja vanhojen yksilöiden alttius joutua metsästäjän saaliiksi kasvaa.

Metsästysajan pidentäminen hyvinä lintuvuosina ei ole uhka, mutta pidennetyn pyyntiajan muuttuminen normaaliksi pyyntiajaksi olisi uhkatekijä.

"Pyyntiajan pitenemisen vaikutuksista saaliskertymään ei ole tutkittua tietoa."

Siellä, missä metsäkanalintuja metsästetään metsästysseuran asettaman saaliskiintiön perusteella, on melko sama missä vaiheessa syksyä linnut saadaan saaliiksi, sanoo Helle.

"Halutessaan voi myös jättää metsästämättä."

Vieraspaikkakuntalaiset lupametsästäjät valtion mailla ovat eri tilanteessa. He ovat luvat lunastaneet tietylle ajankohdalle ja haluaisivat varmasti saalistakin.

"On hyvä muistaa, että Metsä­hallitus on kiintiöinyt lupa­metsästyksen ja kiintiöt on mitoitettu riistakolmiolaskentojen tulosten pohjalta."

Osa metsästäjistä vierastaa pidennettyä pyyntiaikaa ja puheita täysrauhoituksen puolesta on pidetty onnistuneesta pesinnästä huolimatta.

Helteen mukaan suoraa ja pätevää näyttöä ei ole siitä, miten täysrauhoitus vaikuttaisi tai vahvistaisi lintukantoja.

"Laajoja rauhoitusalueita ei ole ollut. Lounais-Suomessa metson täysrauhoitus vuosikymmeniä sitten on antanut joitain viitteitä. Metsokanta on vahvistunut, mutta ajan mittaan on tapahtunut muitakin muutoksia."

Hyvin heikkojen lintutiheyksien vuosina rauhoitus on kuitenkin perusteltua jo pelkästään varovaisuusperiaatteen vuoksi, Helle huomauttaa.

Kymmenen viime vuoden aikana metsästyssaaliit ovat pienentyneet paljon enemmän kuin mitä lintutiheydet ovat laskeneet. Metsästyspainetta ovat pienentäneet metsästysrajoitukset, mutta myös metsästäjien itsesäätely.

Keskimäärin metsäkanalintuja on saatu saaliiksi kymmenen viime vuoden aikana 250 000 yksilöä/kausi.

Eniten saaliista on tullut vuonna 2011, jolloin lintuja ammuttiin 495 000 ja vähiten viime vuonna, jolloin lintuja ammuttiin 77 000.

Helle selittää, että metsästyskuolevuuden rooli voi olla kahdenlaista. Joko kaikki metsästyksen aiheuttama kuolleisuus on korvautuvaa, eli saaliiksi saadut nuoret linnut olisivat joka tapauksessa talven aikana kuolleet.

Toinen ääripää on, että metsästyskuolleisuus on lisäkuolleisuutta kaiken luontaisen kuolevuuden lisäksi.

"Suomen oloissa metsästyskuolevuuden roolia ei ole tutkittu, mutta arvioiden mukaan meillä ollaan jossain näiden kahden ääripään väli­maastossa. Korvautuvuuden ja lisäkuolleisuuden osuudet vaihtelevat todennäköisesti lajista ja kannanvaihtelun vaiheesta riippuen."