Erä

Kennelliitto sai metsästyskoiraharrastajien vihat niskoilleen – julkaisi Suomen Suden kannanoton

Erä 12.10.2018

Kannanotossa vaaditaan koirien irtipitokieltoa susireviireillä. Palautteen lisäksi on tullut eroilmoituksia.


Johannes Wiehn
Viime vuosina sudet ovat tappaneet noin 20–50 koiraa vuodessa, vahingot ovat keskittyneet syksyyn. Metsästyskoirien lisäksi sudet ovat tappaneet pihassa olleita koiria. Kuvassa karjalankarhukoira Kuohukorven Missi.

"Toivoisin, että tulisi koirien irtipitokielto susireviireillä", vaatii Suomen Susi ry:n puheenjohtaja Carina Lintula tällä viikolla julkaistussa Koiramme-lehdessä Koirauutiset-osion uutisessa. "Minusta se on jo eläinrääkkäystä, että päästetään koiria sinne."

Koiramme-lehti on Kennelliiton jäsenlehti ja sillä on 344 000 lukijaa. Kennelliitto kertoo olevansa Pohjoismaiden vanhin valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö sekä koirien omistajien, kasvattajien ja harrastajien edunvalvoja.

Artikkelin julkaisu sai metsästyskoiraharrastajat hämmästymään, ärsyyntymään ja suuttumaan. Kennelliitosta kerrotaan, että artikkelista on tullut monien eri kanavien kautta palautetta.

Palautteen lisäksi liiton jäsenasiat-osastolle on tullut yhteydenottoja, joissa on kerrottu eroaikeista.

Suomen Susi on yhdistys, joka ei ole mukana esimerkiksi sudenhoitosuunnitelman teossa toisin kuin Luonto-Liitto tai Suomen luonnonsuojeluliitto, eikä se ole neuvottelujen osapuoli muissakaan virallisissa yhteyksissä.

"On ymmärrettävää, että joitain lukijoita on voinut hämmentää juttu, joka julkaistiin irrallisena ilman tietoa siitä, mikä oli jutun lähde. Tällaisen jutun painoarvoa on vaikea suhteuttaa isompaan kokonaisuuteen", toteaa kohusta Kennelliiton hallituksen jäsen Esa Kukkonen. Hän on jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön sudenhoitosuunnitelmatyössä Kennelliiton edustajana.

Kukkonen myöntää, että uutisen julkaisun yhteydessä olisi ollut paikallaan tuoda esiin myös Kennelliiton kanta.

Hän painottaa, että yleinen metsästyskoirien kiinnipito reviirialueilla ei ole missään tapauksessa mahdollista.

Susireviirit ovat laajoja alueita. Yksittäinen reviiri voi pitää sisällään kymmenien metsästysseurojen ja useiden riistanhoitoyhdistysten alueita.

"Jo pelkkä hirvikannan sääntely edellyttää metsästyskoirien käyttöä muiden vahinkojen välttämiseksi, kuten esimerkiksi hirvikolarien ja metsävahinkojen välttämiseksi. Luonnollisesti vastuullinen koiranomistaja pyrkii kaikin keinoin välttelemään alueita, joilla koira joutuu ilmeiseen vaaraan juuri sillä hetkellä."

Kukkonen on mukana maa- ja metsätalousministeriön asettamassa sudenhoitosuunnitelman päivitystyössä Kennelliiton edustajana.

Hän kertoo, että liiton tavoitteena on pyrkiä turvaamaan metsästyskoirien käyttökoe- ja harrastustoiminnan edellytykset maastossa. Valmistelutyöryhmä käsittelee asioita hyvin laajasti konfliktien välttämisen keinoista aina niiden mahdollisesta toteutumisesta aiheutuviin korvauksiin asti.

Kennelliiton suurin mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti koiria koskeviin asioihin. Konkreettisesti tämä sisältää koiravahingot niin maastossa kuin pihakäyntien yhteydessäkin. Keinovalikoimaan kuuluvat vahinkojen ennaltaehkäisy ja lupapolitiikka EU-sääntelyineen ja tulkintoineen.

"Suurpedot vaikeuttavat koirien käyttökoe- ja harrastustoimintaa luonnossa. Tähän ongelmaan etsimme tasapainoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa muun muassa osallistumalla ja ottamalla kantaa eri suurpetokantojen hoitosuunnitelmien päivitystyöhön."

Viime vuosina sudet ovat tappaneet noin 20–50 koiraa vuodessa, ja vahingot ovat keskittyneet syksyyn. Metsästyskoirien lisäksi sudet ovat tappaneet pihassa olleita koiria.

Aika ajoin metsästyskoiria harrastavien järjestöjen piirissä toimivat ihmiset ovat käyneet keskustelua liitosta, joka olisi vain metsästyskoiraroduille.

Kukkonen vakuuttaa, että Kennelliitto on kaikkien jäsentensä edunvalvoja. Mutta hän myös ottaa kantaa metsästyskoiraharrastajien omaan liittoon.

"Yhteisen liiton muodossa metsästyskoiraharrastajilla olisi mahdollisuus tiiviimpään keskinäiseen yhteistyöhön, vaikka jatkaisimme edelleen myös Kennelliiton organisaatiossa. Tämä mahdollistaisi yhteisen edunvalvonnan metsästysharrastukseen liittyen ja säilyttäisi mahdollisuuden kennelliiton parissa koe-, koulutus- ja kasvatustoimintaan."…

Juttua täydennetty 12.10. klo 21.40 Koiramme-lehdestä ja sen sisällöstä vastaa päätoimittaja Tapio Eerola. Eerola ei ole vastannut Maaseudun Tulevaisuuden sähköpostitse lähettämiin kysymyksiin.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT