Erä

Valkohäntäpeurasta tullut paikoin jo riesa, lääkkeeksi ehdotetaan muutoksia pyyntilupiin – MTK:n Tiirola: "Osalla rypsipellot täysin mustalle mullalle syötyjä"

Erä 03.11.2018

Valkohäntäpeura pärjää Suomessa niin hyvin, että hirvi näyttää jäävän kakkoseksi. Urjalassa järjestetyssä peuraillassa vaadittiin hallinnolta toimia kannan voimakkaan kasvun rajoittamiseksi.


Valkohäntäpeuroja MT:n riistakamerassa Huittisissa. Kanta on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Kotimaisella peuralla voitaisiin korvata ruokapöydässä saksanhirveä, ehdottaa kansanedustaja ja MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

Valkohäntäpeurakanta on voimakkaassa kasvussa.

Suomessa on jo noin 100 000 valkohäntäpeuraa, arvioi Luonnonvarakeskus.

Laji näyttää jo liki ohittaneen kotoisen hirven. Vertailun vuoksi talvehtivan hirvikannan kooksi arvioitiin 76 500–101 000 yksilöä.

Kannan vahvistuminen lisää myös maatalousvahinkojen määrää pelloilla ja puutarhoissa.

Viime vuonna korvattavia maatalousvahinkoja raportoitiin valkohäntäpeuran osalta 339, kun vuonna 2016 tapauksia oli 116. Lisäksi peltikolareita sattuu yhä useammin teillä liikkuvien yksilöiden kanssa.

Paikalliset erot ovat suuria. Erityisen haastava tilanne on Urjalassa.

"Urjalan kanta on huikea Suomenkin mittakaavassa. Osalta maanviljelijöistä tänä syksynä kylvetyt rypsipellot ovat täysin mustalle mullalle syötyjä", sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. "Lisäksi on esimerkiksi metsänomistajia, joiden keväällä istuttamat taimet on syöty kesän aikana pois."

Urjalassa eilen järjestetty peurailta keräsi toista sataa paikkakuntalaista keskustelemaan kannan hallinnasta. Tapahtumaan osallistui myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Alueelle on myönnetty tavanomaisten lupien lisäksi kolme poikkeuslupaa, jotka koskevat 25:ttä yksilöä. Tuoreimmassa tapauksessa lehmien laitumelle menneet peurat rikkoivat aidat.

Jo nyt Suomessa on tehty toimenpiteitä valkohäntäpeuran kannan rajoittamiseksi.

Sitä on voinut metsästää vahtimalla jo syyskuun alusta ja metsästyskautta pidennettiin helmikuun puoliväliin.

Myös Riistakeskuksen myöntämien pyyntilupien määrä on ennätyksellisen suuri. Yhdellä pyyntiluvalla saa ampua yhden aikuisen yksilön tai kaksi vasaa.

Toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä kannan rajoittamiseksi, Tiirola ja paikalla ollut kansanedustaja ja MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen arvioivat.

Tilaisuudessa esitettiin esimerkiksi, että yhdellä luvalla voitaisiin ampua kahden vasan sijaan kolme. Kolmen vasan lupa on ollut käytössä Suomessa aiemmin. Esille nousi myös vasojen poistaminen kokonaan pyyntiluvan piiristä.

Tiirola esitti, että yhdellä luvalla pitäisi saada kaadettua joko yksi uros, kaksi naarasta tai kolme vasaa.

"Metsästystä ei voi vapauttaa, se ei tule kyseeseen, mutta luvat on pystyttävä käyttämään useamman kertaisina", Hakanen linjaa. Hän painottaa myös lihan markkinoinnin tehostamista. "Pian se ei enää mahdu alueen pakastimiin. Saksanhirveä voitaisiin korvata kotimaisella peuranlihalla."

Metsästäjillekin suuren kannan hallinta tulee olemaan haaste, Hakanen arvioi.

"Peurojen ruokinta on yksi ongelma. Niille viedään rekkakuormittain porkkanoita ja juureksia, mutta yhtäkkinen lopettaminen vain lisäisi maatalousvahinkoja", Tiirola sanoo. "Peuratilanne on karannut hallitsemattomaksi. Nyt ei kaivata syyllisiä, mutta Lahtisia ja kivääreitä kyllä."

Ministeri Leppä ilmoitti aikovansa viedä valkohäntäpeuraa koskevat ehdotukset marraskuun puolivälissä kokoontuvan valtakunnallisen riistaneuvoston arvioitavaksi. "Sieltä tukea saavat esitykset lähtevät ripeästi valmisteluun", Leppä lupaa.

Valkohäntäpeura on alun perin tuotu Suomeen Yhdysvalloista. Nykyinen vahva peurakanta on lähtöisin vain kourallisesta peurayksilöitä.

Ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin 80 vuotta sitten Suomeen Laukon kartanoon, josta ne myöhemmin karkasivat.