Erä

Katso video: Susikanta on kasvanut noin 50 prosenttia maaliskuusta

Erä 08.11.2018

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa voi olla nyt yli 300 sutta.


Jukka Pasonen
Susikannan vuodenkierrossa pennut syntyvät keväällä, jolloin susien määrä kasvaa. Heti kesän alussa kanta alkaa pienentyä muun muassa luonnollisen kuolleisuuden vuoksi.

Suomen susikanta on nyt noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa. Kannan kasvu johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista.

Syksyn susikanta on tyypillisesti maaliskuun kantaa suurempi, Luonnonvarakeskus Luke kertoo. Pennut muodostavat noin puolet marraskuun susikannasta.

Talven tullessa susien määrä kääntyy tavallisesti laskuun, melko jyrkkäänkin. Lumipeitteisessä maastossa sekä ihmisen aiheuttama että luonnollinen kuolleisuus ovat suurempia kuin sulan maan aikana.

Susikannan painopiste on läntisessä Suomessa.

"Lukumäärä on 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311. Viiden prosentin todennäköisyydellä susia on enemmän kuin 311, ja vastaavasti samalla todennäköisyydellä vähemmän kuin 228", Luken erikoistutkija Samu Mäntyniemi kertoo.

Luke on kehittänyt susikannan arviointiin uuden ennustemallin, joka on nyt ensi kertaa käytössä. Mäntyniemi on vastannut mallin kehitystyöstä.

Kun uutta ennustetta verrataan mallin tuottamaan takautuvaan ennusteeseen syksylle 2017, arviot susimäärästä eivät suuresti eroa. Takautuva ennuste kertoo, että syksyllä 2017 susia oli 213–273.

Luke julkistaa vuosittain kesäkuun alussa arvion susikannan koosta. Arvio perustuu tassuhavaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja dna-näytteisiin. Arvio kuvaa maaliskuun susitilannetta.

Susikanta kuitenkin muuttuu merkittävästi vuoden mittaan. Tästä syystä Lukessa on nyt kehitetty ennustemalli, jolla voidaan arvioida kannan kokoa ja rakenteen vaihtelua.

Susikannan vuodenkierrossa pennut syntyvät keväällä, jolloin susien määrä kasvaa. Heti kesän alussa kanta alkaa pienentyä muun muassa luonnollisen kuolleisuuden vuoksi.

Edellisen vuoden pennut jättävät synnyinlaumansa keväällä, jonka jälkeen ne voivat liikkua käytännössä koko Suomessa etsiessään paria ja sopivaa reviiriä. Oman alueensa ne löytävät todennäköisimmin jo olemassa olevien reviirikeskittymien liepeiltä.

Syksyä kohti parien määrä kasvaa, yksin vaeltavien susien määrä vastaavasti vähenee.

Uusista susireviireistä suurin osa on odotettavissa Länsi-Suomeen, lähelle olemassa olevien laumojen ja parien reviirejä.

"Arviota susikannan kehityksestä ja alueellisesta sijoittumisesta voidaan hyödyntää riistahallinnossa esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisyn kohdentamisessa sekä susitiedon jakamisessa asukkaille", Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoma kertoo.

Uusi ennustemalli perustuu suden biologiaan ja tietokonesimulaatioon, joka kuvaa parien lisääntymismenestystä, laumojen ja yksittäisten susien liikkeitä sekä kuolleisuuden vaihtelua maaliskuun kanta-arvion jälkeen.

Tietokonesimulaatio on kehitetty kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon sekä pantasusiaineistojen perusteella.

Pentutuoton vaihtelu pohjautuu Suomessa ja Ruotsissa kertyneeseen pantasusiaineistoon.

Kuolleisuusarviot perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, pantasusiaineistoon sekä Suomen susikannan aikaisempaan vaihteluun.

Laumasta erkaantumisen ajoittuminen, susien liikkumisnopeus ja reviirien keskimääräinen koko pohjautuvat kotimaiseen pantasusiaineistoon.

Luke kehittää mallia. Tavoite on, että loppuvuoden ennusteessa voitaisiin pantasusien lisäksi ottaa huomioon maaliskuun jälkeen kertyneet, Tassu-tietojärjestelmään kirjatut susihavainnot.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT