Erä

Petolinnuilla kaksijakoinen pesintävuosi: Maakotkan pesintätulos erittäin heikko, muuttohaukan hyvä

Erä 19.11.2018

Maakotkan pesintätulos oli erittäin heikko koko esiintymisalueella. Huonoon tulokseen vaikutti eniten talven ja kevään huono ravintotilanne.


Kari Kytö
Noin 90 prosenttia maakotkan tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella.

Metsähallitus kertoo, että petolinnuilla on ollut kaksijakoinen pesintävuosi.

Metsähallituksen Luontopalvelujen seurantavastuulla olevien maakotkan ja tunturihaukan pesimätulos oli nimittäin huono. Muuttohaukan pesintä sen sijaan onnistui hyvin ja pohjoissuomalaisten merikotkien keskimääräisesti.

Maakotkan pesintätulos oli erittäin heikko koko esiintymisalueella. Huonoon tulokseen vaikutti eniten talven ja kevään huono ravintotilanne. Asuttuja reviirejä todettiin 368. Onnistuneita pesintöjä oli 92, ja pesissä oli seurantojen perusteella 108 rengastusikäistä poikasta.

Noin 90 prosenttia maakotkan tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella ja noin 80 prosenttia niistä Lapin maakunnassa. Pesivän maakotkakannan koko on 330–464 paria. Vuoden aikana löydettiin viisi uutta maakotkareviiriä. Vanhoilta reviireiltä löytyi kaikkiaan 29 uutta vaihtopesää.

Muuttohaukan pesintätulos oli hyvä. Rengastusikäisiä poikasia todettiin 325. Kuiva ja lämmin touko-kesäkuu edesauttoi pesintöjen onnistumista. Asuttuja reviirejä oli 179, ja niistä 132 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia oli 325.

Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 275–323 paria. Vuoden aikana löytyi 15 uutta muuttohaukkareviiriä, ja ne kaikki löytyivät vanhalta levinneisyysalueelta.

Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli keskinkertainen. Asuttuja reviirejä oli 97, joissa onnistuneita pesintöjä 53. Rengastusikäisiä poikasia todettiin 72. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 112–125 paria. Vuoden aikana löytyi neljä uutta merikotkareviiriä.

Tunturihaukkojen pesintätulos oli huono. Tarkastuksissa todettiin 13 asuttua reviiriä ja neljä onnistunutta pesintää, joissa oli kaikkiaan seitsemän poikasta. Myöhemmin syksyllä tuli tietoon havainto yhdestä lentopoikasesta, joten ilmeisesti jossain tuntemattomassa paikassa on ollut poikaspesä. Tunturihaukkojen heikkoon pesintätulokseen vaikutti eniten Metsähallituksen mukaan vähäinen riekkojen määrä. Pesivän kannan koko on 16–27 paria.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT