Erä

Pohjoisen kutujokiin nousevan lohikannan pieneneminen huolestuttaa: syitä haetaan etelästä

Erä 22.11.2018

Kaksi peräkkäistä vuotta huonoa lohen kutujokinousua huolettaa päättäjiä.


Kari Salonen
Kalervo Aska luovutti muistion maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle.

Pohjoisen Suomen jokilaakson kuntien päättäjien muodostama Lohilähetystö toi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle muistion tänään keskiviikkona. He ilmaisivat yhteisen huolensa siitä, että kutevien lohien määrä joissa on vähentynyt dramaattisesti.

"Olemme liikkeellä tosissamme. Emme huvikseen ottaneet lento- ja junalippuja Pellosta, Kolarista, Torniosta, Ylitorniosta ja Muoniosta tänne Helsinkiin", Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska totesi.

Viestin tuonut lähetystö on yksimielisesti huolissaan siitä, miten jokiin kutemaan nousevan lohikannan pieneneminen vaikuttaa paitsi poikastuotantoon, myös alueen elinvoimaisuuteen.

"Emme ole huolissamme pelkästä poikastuotannosta. Kyse on omien resurssien hyödyntämisestä ja alueen elinvoimaisuudesta. Kalan merkitys jokivarrelle on suuri. Sen heijastusvaikutukset näkyvät turismissa, asukkaissa, elinkeinoissa ja yleisessä ilmapiirissä", Pellon kunnanjohtaja Eero Ylitalo luetteli.

Kalastus on tärkeä vetovoima kesäturismille. Pohjoisen Suomen turismi on hyvin sesonkipainotteista, nimenomaan talvisesonkiin painottunutta, joten kesäsesongin turismin kasvattamisessa olisi potentiaalia.

Lohettomat joet eivät kuitenkaan kalastajaturisteja houkuttele.

Lohilähetystön näkemys kannan harvenemisesta oli selvä. Sekä eteläisellä Itämerellä että Ruotsin puolella lohikannasta kalastetaan liikaa ja vääriä kaloja.

"Suurimmat, terveimmät ja geneettisesti parhaat parven keulalohet kalastetaan pois, eivätkä ne pääse jokeen kutemaan", Aska selosti.

Lohien valikoiva kalastus on laissa kiellettyä, mutta valvonnan ontuessa sitä tapahtuu yhä.

Erityistä kritiikkiä sai Ahvenanmaan alueen erityislupa kevätkalastukseen. Kevätkalastusta on siellä myös varhennettu ja pyydysten rakenteita saa rakentaa milloin vain.

Näistä rakenteista tulee helposti vaellusesteitä, joihin lohet jäävät helposti jumiin eivätkä pääse vaeltamaan.

Ministeri Leppä otti asian vakavasti.

"Jaamme huolenne tässä asiassa, siitä ei ole epäselvyyttä", hän totesi. Hän kertoi, että yhteistyötä varsinkin Ruotsin kanssa parannetaan, jotta lohet saataisiin paremmin nousemaan kutujokiin.

Luonnonvarakeskukselta pyydetty arvio kannan pienenemisen syistä on vielä keskeneräinen.

Leppä totesi myös, että salakalastuksesta ja väärin raportoidusta kalastamisesta saatavia sanktioita on tiukennettu. Tämän toivotaan parantavan jokiin nousevien kalojen määrää ja laatua.

Arvion mukaan eteläisellä Itämerellä tapahtuvan väärin raportoitavan kalastuksen vuoksi jopa yli 30 000 lohta puuttuu kutujoista. Ministeri toteaa myös valvontaa kiristettävän entisestä, jotta merkinnät saadaan kuntoon.

Pohjoisen lohilähetystön miehet muistuttavat, että ongelma ei koske ainoastaan heitä.

"Jos joki ei tuota uusia lohia, siitä tulee ongelmia koko elinkeinolle. Jos kalat eivät nouse jokiin kutemaan, ei kohta ole lohta kenellekään kalastettavaksi, ei joella eikä meressä."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT