Erä

Villisikojen metsästäminen tärkeää afrikkalaisen sikaruton torjunnassa – Ministeri Lepän ohje: "Ammutaan tavattaessa"

Villisikojen määrän pitäminen kurissa vaatii paitsi metsästäjien niin tutkimuksen, hallinnon ja toiminnanharjoittajien tiivistä yhteistyötä.
Esko Manninen
Afrikkalaista sikaruttoa ei ole todettu Suomessa. Tauti tarttuu villisikoihin ja sikoihin eikä siihen ole parannuskeinoa eikä rokotetta. Ihmisiin tauti ei tartu.

Afrikkalainen sikarutto on suurin Suomea uhkaava eläintautivaara, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Tärkeimpiä keinoja taudin pitämiseksi pois maasta on villisikojen määrän pitäminen kurissa.

"Ammutaan tavattaessa. Sitä kun tehdään, niin hyvä tulee", Leppä ohjeisti perjantaina 23.11. maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Sikayrittäjät ry:n järjestämässä seminaarissa Vantaalla.

Seminaarissa Leppä kiitti metsästäjäjärjestöjen ja metsästäjien tekemää työtä villisikakannan kasvun hillitsemiseksi.

Metsästäjäyhteistyötä pitää tehdä myös rajojen yli, Leppä viittasi itärajan takana oleviin villisikoihin. Venäjällä afrikkalaista sikaruttoa on ollut vuodesta 2007.

Riistatietoja on vaihdettu itärajan yli, kertoi puolestaan toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiristä. Hänen mukaansa villisikakannan hoidon lähtökohta pitää olla ylikansallinen yhteistyö.

"Yksittäisen alueen tekemisen vaikutus on minimaalinen ongelmanratkaisujen osalta."

Metsästäjien tekemä yhteistyö ei riitä. Mukaan tarvitaan tutkimus, hallinto ja elinkeinon harjoittajat. Näin Suomessa onkin onnistuneesti jo tehty, Pentinniemi kiitteli.

Yksittäisten villisikojen pyynnillä kantaa ei pidetä kurissa. Tarvitaan nykyistä tehokkaampia välineitä ja keinoja kuten pyyntitarhoja ja pimeännäkölaitteita, Pentinniemi sanoi. Lisäksi metsästäjien osaamista ja ymmärrystä villisikojen käyttäytymisestä pitää entisestään parantaa.

"Antakaa ruudin puhua", Pentinniemi päätti puheenvuoronsa Vantaalla.

Lue myös:

Luonnonvarakeskus selvittää villisika-aitaa Suomen ja Venäjän rajalle

Lue lisää

Pannoitettujen villisikojen ampumista pyritään välttämään – joskus ne päätyvät saaliiksi ja silloin on syytä huomioida puolen vuoden varoaika lihan käytössä

Kaakon pannoitetut villisiat ovat viihtyneet pääasiassa Venäjällä – villisian anatomia on tuonut omat haasteensa pannoitukseen, tekniikka on toiminut hyvin

Vietnam kertoo aloittavansa rokotteen valmistamisen afrikkalaista sikaruttoa vastaan – kaupallinen tuotanto alkaa kevätkesällä

Elävänä pyytävä aitaus on villisikojen metsästyksessä keino muiden joukossa – "Suurien saaliiden toivossa aitaustalkoisiin ei kannata ryhtyä"