Erä

Suomalainen susitutkija Ruotsin pannoitusepäonnesta: "Villieläinten kanssa voi sattua mitä vain"

Tutkijan mukaan pannoittamistilanne on aina eläimelle stressaava.
Timo Aalto
Kuvan susi ei liity tapaukseen.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi eilen torstaina Ruotsissa viime viikonloppuna sattuneesta erikoisemmasta tapauksesta.

Taalainmaalla Ulriksbergin alueella pannoitettiin urossutta. Susi, johon oli jo osunut nukutusnuoli, yritti paeta, minkä seurauksena se tippui veteen.

Koska oli pakkasta ja susi oli märkä, päätettiin eläin ottaa autoon lämmittelemään. Tarkoituksena oli tällöin estää suden ruumiinlämmön lasku.

Autossa susi virkosi, ja puri sen kanssa ollutta eläinlääkäriä kyynärvarteen.

Luonnonvarakeskuksen susitutkija: Samuli Heikkinen toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, ettei hän ole aiemmin kuullut vastaavasta tapauksesta.

"Villieläinten kanssa voi sattua mitä vain", hän huomauttaa.

Heikkinen kertoo, että susien pannoittamistilanne on aina varmasti eläimelle stressaava. Silloin, kun eläin stressaantuu, on Heikkisen mukaan hyvin yksilöllistä, miten kukin eläin reagoi.

"Jotkut eläimet on hyvin helppoja nukuttaa, mutta sitten toisilla tilanne on se, etteivät ne tahdo nukkua oikein millään, ja nukahtamisen aste jää pinnalliseksi."

Jos sutta joudutaan ajattamaan ennen nukutusnuolen ampumista, tilanne voi olla sellainen, että suden stressitaso nousee niin korkeaksi, ettei nukutusaine tehoa toivotulla tavalla.

Tutkija arvioi, että meillä Suomessa pannoitukset ovat hoituneet pääsääntöisesti hyvin, eikä varsinaisia ongelmia ole tullut esiin. Heikkinen lisää, että susissa on kuitenkin eroja sen suhteen, miten ne sietävät nukutuslääkkeitä.

Suomalaisten ja ruotsalaisten susien stressitasossa ei Heikkisen mukaan ole eroja.

"Ei varmaankaan ole siitä kyse. Tiedän, että Ruotsissa tehdään tätä hyvin korkeatasoisesti", hän naurahtaa.

Lue lisää:

Jaktjournalen: Pannoitettava susi putosi helikopteria paetessaan jäihin – eläintä lämmitettiin autossa, missä se puri eläinlääkäriä

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Luken professori GTK:n turvetutkimuksesta: "Kattava selvitys, mutta turvetuotanto vaikuttaa myös kasvihuonekaasupäästöihin ja monimuotoisuuteen"

Ruisvehnä pienentää rehukustannuksia

Luke: Karhukannan kasvu on taittunut