Erä

Lumijälkiä laskettiin tänä talvena vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin – paksu lumi hankaloitti riistakolmiolaskentoja

Laskentojen perusteella monen pienriistalajin jälkikeskiarvot ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna edellisvuosien tasolla.
Lari Lievonen
Tero Saukkonen, Kai-Eerik Nyholm, Aati Huotari ja Mika Viita-Aho laskivat lumijälkiä Juuassa helmikuun alussa.

Lumitilanne ei suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja tänä talvena. Riistakolmioita onnistuttiin kiertämään vain 577 eli vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin. Peltokolmiota kierrettiin ainoastaan 99, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke).

Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Lumen liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen.

Tänä talvena lumiolosuhteet kehittyivät erikoisella tavalla, ja laskennat osoittautuivat paksussa lumessa ylivoimaisen vaikeiksi erityisesti pohjoisessa, kerrotaan Luken tiedotteessa.

Kärpän, oravan, metsäjäniksen ja rusakon kannat ovat edellistalvea korkeammat. Ilveksen jälkiä havaittiin vähemmän kuin vuosi sitten.

Rusakot ovat runsastuneet Etelä-Suomessa nopeasti läpi 30-vuotisen laskentahistorian, ainoastaan kahtena vuotena 2010-luvulla rusakkokanta pieneni. Metsäjänikset vähenivät tuntuvasti 1990- ja 2000-luvuilla, minkä jälkeen kannan lasku näyttäisi pysähtyneen.

Kuluvan vuosikymmenen aikana jäniskanta on vaihdellut ”normaalin epäsäännöllisesti”. Oravia on edelleen hyvin vähän, vaikka tänä talvena jälkiä havaittiin selvästi runsaammin kuin vuosi sitten.

Kettukanta on pitkällä aikavälillä pienentynyt erityisesti Etelä-Suomessa, kuitenkin muutamien viime vuosien aikana kanta on pysynyt lähes ennallaan.

Kärppien määrä vaihtelee suuresti ja noudattelee pääravinnon, myyrien, kannanvaihteluja. Etelä-Suomessa kärpät ovat vähenemään päin. Näätäkanta on kokonaisuutena säilynyt yhtä runsaana koko 30-vuotisen seurantajakson ajan, Etelä-Suomessa se on vähentynyt, mutta pohjoisempana vastaavasti lievästi runsastunut.

Hirvien jälkitiheys on ollut viime vuosina melko vakaa. Etelä-Suomen jälkitiheys kuitenkin pieneni edellistalvesta, mikä voi olla merkki sekä todellisesta kannanmuutoksesta että poikkeavien lumiolojen vaikutuksesta hirvien liikkumiseen.

Metsäkauriin jälkitiheyden vaihtelut talvesta toiseen ovat huomattavia, todennäköisesti juuri lumenpeitteen vahvuuden vaikutuksesta sen liikkumiseen.

Riistakolmioiden lumijälkilaskennassa lasketaan lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, kettu, kärppä, lumikko, minkki, näätä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris sekä eräät muut vähälukuiset lajit.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Riistakolmiolaskentojen perusteella kanalintukannat ovat pääsääntöisesti edelleen kasvussa, vaikka alueellista vaihtelua onkin paljon

Lumijälkien laskenta käynnistyi koko maassa – maastoon kannattaa lähteä heti sään salliessa

Vielä viikko aikaa kiertää riistakolmiot – Yli-Iissä kanalintuja näkyi niukasti