Erä

Ensimmäiset nousulohet on jo havaittu Tornion- ja Simojoella – kaikuluotauslaskennat alkoivat myös Tenojoella

Kaikuluotaimella voidaan havainnoida lohen kokoisia kaloja lähes sadan metrin etäisyyteen asti.
Ville Vähä
Tornionjoesta merelle vaeltavia poikasmääriä arvioidaan maailman suurimmalla smolttirysällä. Smolttirrysän perässä oleva koentalautta mahdollistaa kalojen nopean ja hellävaraisen käsittelyn.

Luonnonvarakeskus Luke seuraa lohennousua Tornion- ja Simojokeen kaikuluotaimilla vuosittain toukokuun lopulta elokuun lopulle. Verkkosivuille päivitetään tietoja mahdollisimman ajantasaisesti.

Kesien 2017 ja 2018 aikana Tornion- ja Simojokeen vaelsi edellisvuosia vähemmän lohia kudulle.

”Lohikantojen poikastuotanto on kuitenkin yhä runsasta, joten edellytykset runsaalle lohennousulle ovat jälleen olemassa”, kertoo Luken erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Lohen poikasvaelluksen runsautta seurataan molemmilla joilla tutkimuspyynnillä.

Tornionjoesta merelle vaeltavia poikasmääriä arvioidaan maailman suurimmalla smolttirysällä.

Viime vuonna Tornionjoella aloitettiin nelivuotinen projekti, jossa tutkitaan nousulohien ja -taimenten kutuvaelluskäyttäytymistä. Tänä vuonna projektissa jatketaan nousukalojen merkitsemistä radiolähettimillä ja seurataan niiden vaellusta kudulle eri osiin vesistöä.

Kudulle pyrkivien lohien määristä sekä kutuvaelluksen ajoittumisesta tarvitaan tietoa lohikantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn perustaksi.

Seurantapaikat sijaitsevat Tornionjoen Kattilakoskella napapiirin tuntumassa ja Simojoella valtatie 4:n sillan tuntumassa.

Nousulohien kaikuluotauslaskennat ovat alkaneet myös Tenojoella. Lohia lasketaan sekä Tenojoen pääuomassa että Inarijoella. Lisäksi norjalaiset (Norsk Institutt for Naturforskning, NINA) tutkijat kaikuluotaavat Karasjokeen nousevia lohia.

Kaikuluotausseurantojen päätavoitteena on tuottaa arviot Tenojokeen, Inarijokeen ja Karasjokeen nousevien lohien kokonaismäärästä keskeisen nousukauden aikana kesä–elokuussa.

Samalla selvitetään mainittuihin jokiin nousevien lohien kokojakaumaa erottelemalla pienet alle 65 senttiset, keskikokoiset 65–90 senttiset ja isot yli 90 senttiset lohet toisistaan.

Kaikuluotaimet tuottavat eräänlaista videokuvaa vedenalaisista kohteista, joten kalat voidaan laskea luotaimen näytöltä. Luotaimella voidaan havainnoida lohen kokoisia kaloja lähes sadan metrin etäisyyteen asti.

Kudulle nousevien lohimäärien kehitystä voi seurata Luken verkkosivuilta www.luke.fi/nousulohet.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lohipolitiikka tavoitteet ja todellisuus ristiriidassa

Joka kolmas matkailukalastaja saa Tenojoella saalista

Ruokavirasto: Tunnetut virus- tai bakteeritaudit eivät Tornionjoen kalakuolemien syynä