Erä

Autiotuvat ovat patikoijan keitaita, mutta niissä ovat viihtyneet luvattomasti myös ulkomaiset turistiryhmät ja ruoan perässä vilistävät myyrät

Roskaamisen määrä autiotuvilla on lisääntynyt.
Suomessa on noin 250 autiotupaa. Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kasvavassa suosiossa olevaan retkeily- ja vaellusharrastukseen liittyvät tiiviisti Metsähallituksen ylläpitämät autiotuvat. Ne ovat maksuttomia majoituksia, joissa patikoijat voivat majoittua päivästä kahteen.

Vuosien mittaan ulkomaiset matkanjärjestäjät ovat kuitenkin hyödyntäneet tupien maksuttomuutta Lapin-matkoillaan. Autiotupien hyödyntäminen matkailun liiketoiminnassa ei ole sallittua.

"Reilu kymmenisen vuotta sitten meillä oli ongelma tshekkiläisten matkanjärjestäjien kanssa, jotka majoittivat turisteja autiotuvissa Urho Kekkosen kansallispuistossa. Nyttemmin tietoomme on tullut, että espanjalaiset matkatoimistot ovat tällaisia kaupallisia matkoja järjestäneet Lemmenjoen kansallispuistoon", Lapin luontopalveluiden viestintäpäällikkö Pirjo Rautiainen kertoo.

Tapauksista oltiin yhteydessä matkanjärjestäjiin. Nyt tarkkaillaan, tehosivatko yhteydenotot.

"Turistiryhmät olivat liikkeellä sesonkiaikana, ja tuvissa oli muutakin porukkaa, joten ongelma kasvoi volyymiaan suuremmaksi. Tietysti se oli ongelma siksikin, että niin ei saa tehdä."

Suomessa on noin 250 autiotupaa. Niitä on ympäri Suomen, mutta eniten Lapissa. Metsähallituksen arvion mukaan vuosittain autiotuvissa yöpyy tuhansia ihmisiä.

Etelässä tunkua pelkistettyihin ja karuihin erämaatupiin ei yleensä ole, mutta pohjoisemmassa tunnelma voi tiivistyä suositun vaellus- tai ulkoilukauden aikana.

"Suosituin tupa meillä on Luirojärvi Urho Kekkosen kansallispuistossa syksyisin ja keväisin. Paljon väkeä majoittuu myös Käsivarren Kalottireitin varrella olevissa autiotuvissa", Rautiainen sanoo.

Autiotupien lisäksi Metsähallituksella on muun muassa maksullisia varaus- ja vuokratupia, joita luonnossa liikkujat voivat varata käyttöönsä.

Metsähallitus saa paljon kyselyitä siitä, kenellä on oikeus jäädä autiotupaan yöpymään, jos se on täynnä. Sääntö on, että viimeisimmäksi saapuneelle pitäisi tehdä tilaa.

"Me emme kuitenkaan lähde poliisiksi ratkaisemaan tilannetta. Retkeilijöiden on määritettävä, kenellä on teltta, kenellä on märimmät vaatteet ja niin edelleen", Pirjo Rautiainen sanoo.

Rautiaisen mukaan eräperinteessä elää vahvana ajatus, että paikat pitäisi jättää parempaan kuntoon kuin ne olivat paikalle tultaessa. Käytännössä tupien siisteystaso jättää kuitenkin toivomisen varaa.

"Roskaaminen on lisääntynyt, mutta en osaa sanoa, onko lisääntynyt suhteessa enemmän retkeilyn kasvun määrään. Paljon saa meidän henkilökunta tuoda roskaa pois."

"Porukkamme ihmetteli viime talvena vessaa tyhjentäessä, kun käymälän säiliöstä löytyi kumisaapas. On täytynyt tuntua pahalta, kun sen sinne sai aikaiseksi."

Välillä tuvista löytyy myös ruokatarvikkeita. Vaikka tarkoitusperät olisivat olleet hyvät, ruoka houkuttelee epätoivottuja ulkopuolisia tupaan.

"Ei mikään autiotupa ole niin tiivis, etteivätkö myyrät sinne ruuan perässä pääsisi", luontopalveluiden viestintäpäällikkö sanoo.

Tupiin järjestetään myös siivoustalkooretkiä, mutta säännöllisesti niitä ei voida kaikkialle tehdä tupien eristäytyneisyyden vuoksi. Yleensä ne sijaitsevat kaukana ajoneuvokelpoisista teistä.

Hankalakulkuisuus aiheuttaa ongelmia myös esimerkiksi polttopuiden toimittamiseen. Rautiainen toivookin, että puun poltossa säilytettäisi järki ja maltti.

"Etäisyydestä riippuen yhden klapin hankkiminen ja sen kuljettaminen tuvalle voi pahimmillaan maksaa yli euron. Jos puuta työntää jatkuvasti pesään, voi miettiä, kuinka monta euroa tulee hukattua."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Huolehdi hygieniasta retkeillessäkin, älä valuta oman vesipullosi pöpöjä autiotuvan vesiastiaan

Metsähallitus etsii patalappukuskeja

KS: Lampaita raadelleet sudet ammuttiin Kouvolassa