Erä

Metsästäjäliitto: Lyijyn käyttökielto on perusteltu kosteikoilla, missä on näkyvää vettä – turvepohjaiset metsät pitäisi jättää kiellon ulkopuolelle

Ramsarin sopimuksen määrittelyn mukaan 75 prosenttia Suomen maa-alasta luettaisiin kosteikkoalueeksi.
Lari Lievonen
Vesilinnuilla on tapana niellä hauleja lihasmahaansa. Lyijyä joutuu sekä lintuihin että niitä syöviin petoeläimiin. Siksi lyijyhauleille on kehitetty vaihtoehtoja.

Lyijyhaulien käyttökiellon laajentaminen nousi taas otsikoihin, kun Helsingin Sanomat kirjoitti edellisviikolla, että EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) jarruttaa esitystä.

Euroopan kemikaalivirasto on esittänyt lyijyhaulien kieltoa kosteikoilla osana kemikaalien käyttöä koskevaa Reach-asetusta. Nyt esitys on etenemässä päätöksentekoon.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Kataisen näkemyksen mukaan asiaan pitää löytää ympäristön kannalta kestävä ratkaisu (HS 27.5.): ”Sen pitää kohdella metsästäjiä eri puolilla Eurooppaa tasapuolisesti ja olla helposti kansalaisten ymmärrettävissä sekä viranomaisten seurattavissa.”

Bird Life Suomen tiedotteessa ihmetellään, miksi lyijyn täyskieltoa vastustetaan: ”Korvaavia haulimateriaaleja on riittävästi tarjolla, eikä aiemmin kovien haulien käytön esteenä pidetty ongelma sahateollisuudelle olekaan ilmeisesti merkittävä.”

Metsästäjäliitto pitää lyijyn käyttökieltoa varsinaisilla kosteikoilla perusteltuna, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Vastustusta käyttökiellossa aiheuttaa kosteikon määrittely. Nyt esillä on ollut kansainvälisen Ramsarin sopimuksen mukainen määrittely, joka pitää sisällään suot ja turvemaat. Tämän määrittelyn perusteella 75 prosenttia Suomen maa-alasta luettaisiin kosteikkoalueeksi.

”Asetuksen tarkoituspäämäärän piti olla lyijyn pääsyn rajoittaminen vesilintujen elin­ympäristöihin. Suomessa kosteikkomääritelmän ulkopuolelle tulisi jättää turvepohjaiset metsät, joissa riski haulien päätymisestä lintujen syömäksi on minimaalinen.”

Liiton ehdotus on, että kosteikoksi luetaan selkeät näkyvän veden alueet.

Nykyisin Suomessa voimassa oleva lyijyhaulikielto määräytyy metsästettävän lajin, ei maaston perusteella. Eli lyijyn käyttö on kielletty vesilinnustuksessa, vaikka metsästäjä ampuisi lintuja esimerkiksi kaukana vesistöistä.

Lyijyhaulipatruunoiden käyttöä on rajoitettu 23:ssa Euroopan maassa.

Lyijyä sisältävät haulikon­patruunat kosteikoilla, vesi­linnustuksessa tai molemmissa on kieltänyt 16 maata.

Viidessä maassa lyijy on kielletty haulikonpatruunoissa vain joillain kosteikoilla.

Totaalilyijyhaulikielto on Tanskassa ja Hollannissa kaikissa elinympäristöissä. Totaalikielto on voimassa myös Belgian flaaminkielisellä alueella.

Saksassa on rajoitettu myös lyijyluotien käyttöä joillain alueilla.

Yhdysvalloissa lyijyhauli­patruunat on kielletty monilla alueilla. Kalifornian osa­valtiossa astuu voimaan lyijyn totaalikielto kaikessa metsästyksessä 1.7. alkaen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Naakkoja pitää vähentää

Lyijyn metsästyskäyttö saattaa loppua EU:n päätöksellä jopa kokonaan

EU:ssa valmisteilla lyijyn totaalikielto ammuksissa ja kalastusvälineissä – "Osasta metsästysaseita voi tulla käyttökelvottomia"