LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Erä

Luonnos uudeksi susikannan hoitosuunnitelmaksi lähti lausuntokierrokselle – suunnitelmaan on lisätty huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät

Suden kannanhoidollinen metsästys voidaan mahdollisesti lisätä yhdeksi hoitosuunnitelman hankkeeksi.
Markku Vuorikari
Suden kannanhoitosuunnitelmaan on lisätty huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät. Arkistokuva Ähtärin eläinpuiston susista.

Luonnos päivitetyksi susikannan hoitosuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle.

Hoitosuunnitelman on tarkoitus olla Suomen susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu ja keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Suunnitelmalla vastataan myös kansainvälisiin velvoitteisiin lajin suojelusta.

Päivitetyn hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen kanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena suden suotuisa suojelutaso.

Susireviirialueilla elävien ihmisten turvallisuuden tunteeseen on pyritty vastaamaan tarkentamalla toimintamallia piha-alueella tai sen läheisyydessä tehtyjen susihavaintojen suhteen.

Hoitosuunnitelmaan on lisätty huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät sekä selvennetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja asiassa.

Keskeiseksi suden sietämistä ja turvallisuuden tunnetta parantavaksi toimenpiteeksi on tunnistettu kotieläin- ja koiravahinkojen ennaltaehkäisy. Olennaista vahinkojen ehkäisyssä on ennakoiva viestintä alueille, joille on muodostumassa susireviiri, todetaan ministeriön tiedotteessa.

Uutta hoitosuunnitelmaluonnoksessa on monilajinen kannanhoito, mikä tarkoittaa suurpetojen ja sorkkaeläinten välisen vuorovaikutuksen huomioimista. Yksi keskeinen tavoite on lisäksi, edellisen hoitosuunnitelman tapaan, suden laittoman tappamisen vähentäminen.

"Suden sietämisen edistäminen haluttiin nostaa keskeiseksi tavoitteeksi heti hoitosuunnitelman alkuun. Muut muutostekijät ja niiden toimenpiteet tukevat tätä päätavoitetta. Hoitosuunnitelma pyrkii vastaamaan sekä lajin suojelutarpeisiin, että susiin liittyvien sosiaalisten konfliktien hallintaan", kertoo susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila.

Tavoitteena on, että hoitosuunnitelman toimenpiteet tukevat paikallisia, susireviirialueilla asuvia ihmisiä. Tärkeänä elementtinä tässä ovat eri sidosryhmiä yhteen kokoavat susireviirialueiden yhteistyöryhmät, joita suunnitelmaluonnoksen mukaan tulisi edelleen kehittää.

Vuoropuhelua tarvitaan myös kansainvälisesti, ja hoitosuunnitelmaluonnokseen onkin kirjattu toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa.

Pohjana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on vuonna 2015 vahvistettu hoitosuunnitelma. Muutoksia on tehty ennen kaikkea toimenpiteiden osalta. Mukana on nyt myös kolme hankesuunnitelmaa: suunnitelmat liittyvät susiaiheisen viestinnän ja Riistavahinkokeskus-palvelun luomiseen sekä kannanhoidollisen metsästyksen suunnitteluun.

Kannanhoidollinen metsästys voidaan lisätä hankkeeksi, jos yhteisöjen tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut sen mahdollistavat. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteet, toteutustapa ja reunaehdot suunnitellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden määritelmät hoitosuunnitelmaluonnoksen mukaan:

Ihmisarkuutensa menettänyt susi voi aiheuttaa uhkaa ja/tai vaaraa ihmisten turvallisuudelle. Tilanteet ja suden käyttäytyminen, joista suden ihmisarkuuden menettäminen voisi olla pääteltävissä, ovat jaoteltavissa seuraaviin kategorioihin:

1. Huolta aiheuttava susi

Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.

2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi

A) Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.

B) Jos sudesta saadaan näköhavainto piha-alueella eikä se poistu välittömästi ihmisen havaittuaan paikalta, kyseessä voi suden läsnäolon jatkuessa olla kohdan 3. tilanne.

3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi

Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.

4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi

Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.

Kohtien 2–4 tilanteet ovat ihmisten turvallisuutta vaarantavia ja niistä pitää tehdä merkinnät Tassuun. Samoin Tassuun tulee tehdä merkinnät tilanteen 1. mukaisista havainnoista, vaikka niillä ei olekaan välitöntä vaikutusta ihmisten turvallisuuteen (tutkimusnäkökulma).

Riistahallinnolla ja poliisilla on omat hallinnonalakohtaiset ohjeistuksensa siitä, miten viranomaisten tulee edellä kuvattuihin suden aiheuttamiin uhka- tai vaaratilanteisiin reagoida.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Poliisin mukaan kansalaisten ilmoitukset suurpedoista menevät yhä vääriin osoitteisiin – jälkihavainnoista ei soiteta hätäkeskukseen

Susikonflikti ei ratkea nopeasti

Uusi susikannan hoitosuunnitelma haluaa niiden äänet kuuluviin, jotka jakavat elämänsä susien kanssa oikeasti – eivät vain sosiaalisessa mediassa