Erä

Kullanhuuhdonta kiehtoo, vaikka rikastumisen mahdollisuus on vähäinen – "Tämä on aarteen etsintää kuin lotto tai vähän vaikeampi pajatso",

Lappiin on matkattu kullanhuuhdontaan puoli vuosisataa. Viime vuosina kultaturismiin on kehitetty uusia ideoita.
"Tämä on aarteen etsintää kuin lotto tai vähän vaikeampi pajatso", sanoo Inga Sokka, joka on tullut pohjoiseen kaivamaan kultaa miehensä Harri Alamartimon ja poikansa Ossi Alamartimon kanssa Liedosta Varsinais-Suomesta. LEHTIKUVA / OTTO PONTO

Kullan maailmanmarkkinahinta on kesän aikana noussut korkeammalle kuin kuuteen vuoteen. Sodankylässä Tankavaaran kultakylän parkkipaikalla on silti tilaa. Hiekanruskea vesi lainehtii kultahuuhtomon altaassa, kun kymmenisen matkailijaa huljuttelee hiekkaa vaskooleissa.

Kullanhuuhdontaopas Kimmo Panulan kanssa tutkitaan, onko vaskoolin uraan jäänyt jyvä hiekkaa vai kultaa.

"Turistihuuhtomo perustettiin 1970-luvulla tänne, koska Lemmenjoki oli vaikeasti saavutettava", Panula sanoo.

Nyt Tankavaarassa valmistaudutaan elokuussa pidettäviin kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailuihin. Jokavuotisia kilpailuita Tankavaara isännöi viimeksi vuonna 2006.

Viime vuosina kultaturismiin on kehitetty uusia ideoita. Lapin kultaa on brändätty kestävän kehityksen mukaiseksi Green Gold Lapland -hankkeessa. Metsähallitus avasi viime kesänä kultareitin Lemmenjoella, missä kullan konekaivu loppuu ensi kesänä. Kutturantien varressa toimii kultakioski toista kesää.

Inarin Laaniojalla tihuttaa vettä. Generaattori surisee virtaa vesipumpuille, jotka nostavat vettä puisiin ränneihin. Päiväksi kultaa kaivamaan tulleet matkailijat ähertävät hiekkaisia kiviä ämpäreihin, nostelevat ämpärit rännille ja pesevät kivistä hiekkaa. Sen seassa voi olla kultaa, joka jää rännin päässä oleviin metallirihloihin.

"Tämä on aarteen etsintää kuin lotto tai vähän vaikeampi pajatso", sanoo Inga Sokka, joka on tullut pohjoiseen kaivamaan kultaa miehensä Harri Alamartimon ja poikansa Ossi Alamartimon kanssa Liedosta Varsinais-Suomesta.

Viereisen rännin ympärillä kaivavat naantalilaiset Pekka ja Leevi Holmström sekä Aadam Pietilä. Porukka on kokeilemassa kullankaivua ensimmäistä kertaa.

"Tuntuu työltä, ainakin vielä ihan mukavalta", sanoo Pekka Holmström.

Inarin Laaniojalla kultamatkailijat saavat kokeilla kullankaivuprosessia alusta loppuun kullankaivaja-yrittäjän Paavo Holmiston valtauksella.

Pari vuotta sitten Holmisto hankki kiinalaisten matkailijoiden ryntäyksen varalta Alipay-maksujärjestelmän, mutta yhtään maksua ei sillä ole tehty.

"Kiinalaiset eivät ole paikkaa löytäneet. Eivät taida uskaltaa poistua metsään", sanoo Holmisto, jonka valtaukselle on Nelostieltä matkaa puolitoista kilometriä.

Kullanhuuhdonta on kiehtonut Lapin kultamatkailijoita puoli vuosisataa, vaikka rikastumisen mahdollisuus on vähäinen.

"Ihmiset ovat himoinneet kultaa tuhansien vuosien ajan. Se on universaali ilmiö", kertoo Tankavaarassa toimivan Kultamuseon johtaja Kaisa Nikkilä.

Kullan ja rahajärjestelmien historia on pitkälti yhteinen. Nikkilän mukaan kullan ominaisuudet ovat tehneet siitä ylivertaisen maksuvälineen muihin alkuaineisiin verrattuna.

"Kulta ei kulu, ja sitä on helppo muokata", Nikkilä sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aarre: Vantaalaislähtöinen Petri Piisilä viettää yli 200 päivää vuodesta Lapin erämaassa – ”Siellä on tilaa hengittää”

Aarre: Vaikeissa talvioloissa tehty ensiharvennus voi aiheuttaa todella ikävän yllätyksen – metsänomistajaa saattaa pahimmillaan odottaa jopa lasku

Neljä suurhanketta kasvattaisivat selvästi Lapin aluetaloutta