Erä

Saako kansallispuistossa juopotella? Kävijämäärät ovat kasvaneet – "On selvää, että lieveilmiöitä tulee"

Häiritsevä kaljoittelu kansallispuistoissa ei ole yleistä. Yleisesti ottaen kansalaiset osaavat käyttäytyä luonnossa.
Vesa-Matti Väärä
Yleisesti ottaen kansalaiset osaavat käyttäytyä luonnossa, kertoo Metsähallituksen Järvi-Suomen luontopalveluiden aluejohtaja Jouni Aarnio.

"Häiritsevä kaljoittelu kansallispuistoissa on marginaalinen ilmiö", sanoo Metsähallituksen Järvi-Suomen luontopalveluiden aluejohtaja Jouni Aarnio.

"Varmasti sitä esiintyy jossakin määrin."

Aarnion mukaan häiritsevää juopottelua ilmenee etenkin helposti saavutettavilla kohteilla, kuten taukopaikoilla, joihin on lyhyt matka kantaa kaljat ja vermeet.

Tyhjiä oluttölkkejä löytyy kansallispuistoista aika ajoin, mutta varsinaisia kaljatölkkikekoja Aarnio ei ole havainnut.

"Viime vuosina kansallispuistojen kävijämäärät ovat kovasti kasvaneet. On selvää, että lieveilmiöitä tulee", Aarnio sanoo.

Aarnio on työskennellyt Metsähallituksessa pian 20 vuotta. Hänellä on vain yksi omakohtainen kokemus kaljoittelevasta porukasta autiotuvalla.

"Kaljoitteleva porukka aiheuttaa häiriötä muille kävijöille, mutta myös luonnolle ja lajistolle."

Yleisesti ottaen kansalaiset osaavat kuitenkin Aarnion mukaan käyttäytyä luonnossa.

Mikä sitten on häiritsevää kaljoittelua? Siitä on jokaisella oma mielipide.

"Joku voi kokea häiritseväksi, jos ottaa kaljaa janojuomaksi", Aarnio sanoo.

"Vesikansallispuistoissa ihmiset kokevat häiriökäyttäytymiseksi, jos joku tulee kanootilla liian lähelle mökkirantaa tai laituria."

Siinä missä toinen ei päästäisi kanoottia 300:a metriä lähemmäs, toinen on tyytyväinen, jos meloja rantautuu juttuseuraksi.

Facebookin retkeilyryhmissä käydään välillä keskustelua häiritsevästä kaljoittelusta kansallispuistoissa.

Aarnio seuraa Metsähallituksen some- ja mediaseurannan ja luontoon.fi-sivuston palautteiden antia. Näistä kanavista tulee hyvin harvoin palautetta, että olisi juopoteltu ja aiheutettu pahaa mieltä muille retkeilijöille.

Aarnion mukaan tämän tyyppisiin ilmiöihin reagoidaan tiukasti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Muutos retkeilyalueesta kansallispuistoksi vaikutti selvästi: Hossan kävijämäärä tuplaantui

Lemmenjoen kansallispuistosta moni on etsinyt kultaa, mutta äkkirikastuminen on usein vain etäinen haave

MT:n kansallispuistokierros: Seitsemisessä ovat eteläisen Suomen suurimmat aarnimetsät