Erä

Yle: Viime viikolla puhutti kultasakaali – onko biisoni seuraava?

Vuosisadan alusta Suomeen on kotiutunut noin tuhat uutta lajia.
Markku Vuorikari
Suomesta voisi löytyä euroopanbiisonille eli visentille tilaa. Kuvassa Tupalan tilan biisoneita Hämeenkoskelta.

Vaikka lajeja katoaa, Suomen luonnossa on käynnissä ennen näkemätön uusien eläinten muuttoaalto, kertoo Yle. Uusia eläinlajeja tulee kaikista lämpimän puoleisista ilmansuunnista, mutta luultavasti eniten kaakosta.

Yle kertoo, että useimmat uusista lajeista ovat melko näkymättömiä perhosia, mutta joukossa voi tulevaisuudessa olla vaikkapa siiseli, pesukarhu tai biisoni.

Muuttoaalto johtuu ilmaston lämpenemisestä. Se tuo Ylen mukaan mukanaan nopean ja ison muutokseen suomalaiseen lajistoon. Meneillään on samaa aikaa myös mahdollisesti kiihtyvä lajikato.

Suurin osa tuhannesta Suomeen muuttaneesta lajista on hyönteisiä, kuten yöperhosten kaltaisia pieniä ja melko huomaamattomia lajeja. Yle kertoo, että sen takia lajiston muuttuminen on vielä melko näkymätöntä.

Suomen ympäristökeskuksen alaisen Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth on kuitenkin sitä mieltä, että muutos on tapahtunut nopeasti.

"Minun silmissäni muutos on ihan hurjaa ja näen, että se kertoo suurista muutoksista ekosysteemeissä. Tavallaan se, että liikkuvat lajit vaihtavat nopeasti paikkaa, tarkoittaa, että nekin, jotka reagoivat muutoksiin hitaammin, tekevät sen myös ajan myötä" Ahlroth kertoo Ylelle.

Alrothin mukaan meneillään on vasta esinäytös siitä, mitä luonto tarjoaa ilmaston muuttuessa.

"Ennemminkin nopeus on yllättänyt, eikä niitä ole paljon tarvinnut vartoilla täällä. Tulijoita riittää jatkossakin", Ahlroth arvioi varovasti Ylelle.

Näkyvä muutos tulee Ahlrothin mukaan hitaasti leviävien ja uusille alueille muuttavien puiden ja pensaiden myötä. Havupuiden vähentyessä eteläisessä Suomessa lehtipuut tuovat mukanaan myös muita uusia lajeja, kertoo Yle artikkelissaan.

Ahlroth ei Ylen haastattelussa lähde ennakoimaan, milloin iso muutos on käsillä. Ylipäätänsä muutoksen ennakoiminen on vaikeaa. Ahlroth kertoo Ylelle, että moni laji jatkaa esimerkiksi Kaakkois-Euroopasta meille.

"Tulijoiden kirjo on niin suuri, että niiden vaikutuksia Suomen luontoon on vaikea ennustaa."

Tulijoiden joukossa sakaalin rinnalla voivat olla Ylen mukaan nisäkkäistä siiseli, pesukarhu ja mahdollisesti myös euroopanbiisoni. Näistä pesukarhu olisi niin sanottu vieraslaji. Nämä ovat levinneet luontoon ihmisen toiminnan takia ja niitä pidetään epätoivottuina.

Suurin osa Suomeen tulleista uusista lajeista kuuluu tulokaslajien joukkoon. Esimerkiksi kaikki hyönteiset, kuten korennot ovat tulokaslajeja, Yle kertoo jutussaan.

Suomesta voisi löytyä euroopanbiisonille eli visentille elintilaa, Yle kirjoittaa. Visentin tuloon myönteisesti suhtautuvan luonnonsuojeluyhdistys Suomen luonnon villiinnytyksen puheenjohtaja Aino Tuomisen mukaan visentti voisi saapua ja menestyä eteläisessä Suomessa. Tuloon menee aikaa, koska sukupuuton partaalle metsästetyn lajin kanta on heikko ja eläintä salametsästetään.

"Jos määrä Venäjällä pääsee kasvamaan, se melko varmasti leviää myös Suomeen", arvioi Tuominen Ylelle.

Biodiversiteettikeskuksen johtaja Ahlroth suhtautuu visentin tuloon varauksella. Kyse ei hänen mukaansa ole aina yhdestä lajista, vaan siitä, mikä on luonnon kannalta järkevää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tulokaslajit riski luonnonsuojelualueiden alkuperäislajistolle: "Villisika on opportunisti" – toisaalta kuopiminen voi edesauttaa puiden kasvua

EU-komissiolta on tulossa kaiken lävistävä vihreä sopimus – Tämä siitä tiedetään tähän mennessä

Tällainen oli mennyt leväkesä: Järvillä runsaita pintakukintoja aiempia vuosia vähemmän, merialueilla pintalauttoja vain paikoin