Erä

WWF iloitsee: Susikannan hoitosuunnitelma edistää ihmisten ja susien rinnakkaiseloa – "moni osapuoli on jo väsynyt riitelyyn"

Järjestön mukaan kannanhoitosuunnitelman puute on se, ettei susia yritetä palauttaa poronhoitoalueelle.
Jarkko Sirkiä
Suomessa elää uusimman arvion mukaan 185–205 sutta.

Ympäristöjärjestö WWF kehuu maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaa, uutta susikannan hoitosuunnitelmaa edistysaskeleeksi susikiistan ratkaisussa.

Suunnitelman luonnoksessa nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi suden sietämisen edistäminen ja esitetään useita toimenpiteitä, jotka voivat auttaa ihmisten ja susien välistä rinnakkaiseloa.

Hoitosuunnitelmassa ehdotetaan muun muassa suden aiheuttamien kotieläin- ja koiravahinkojen korvaamista täysimääräisesti. Lisäksi alueille, joille on vasta muodostumassa susireviiri, suunnataan ennakoivaa viestintää.

”Susikiista on käynyt kuumana pitkään, ja moni osapuoli on jo väsynyt riitelyyn. Rauhanomaisen rinnakkaiselon edistämiseen tähtäävästä suunnitelmasta voivat hyötyä niin ihmiset kuin sudetkin”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo järjestön tiedotteessa.

"Ihmisten suhtautumiseen vaikuttavat vahingot, joita sudet aiheuttavat esimerkiksi metsästyskoirille, kotieläimille ja poroille. Susia myös pelätään, vaikka niiden ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä Suomessa vuoden 1882 jälkeen", tiedotteessa sanotaan.

”Sutta kohtaan tunnettua pelkoa ei pidä vähätellä. Samalla pitää muistaa, ettei sitä kohtaan koettu pelko ole usein suhteessa todelliseen riskiin. Ihmisten ja susien välinen rinnakkaiselo on mahdollista”, Tolvanen huomauttaa.

WWF:n mukaan kannanhoitosuunnitelman suurin puute on, ettei se paranna susien tilannetta poronhoitoalueella. Maaliskuussa julkaistun virallisen arvion mukaan alueella ei ole yhtään susilaumaa.

”Susilaumat on hävitetty koko poronhoitoalueelta, joka on pinta-alaltaan noin kolmasosa Suomesta. On surullista ja väärin, ettei muuten lupaavassa kannanhoitosuunnitelmassa puututa tähän räikeään epäkohtaan”, Tolvanen sanoo.

Yksi kannanhoitosuunnitelman tärkeimmistä tavoitteista on saavuttaa suden suotuisa suojelutaso. Se tarkoittaa, että lajin tulevaisuus on turvattu pitkällä aikavälillä eikä sen luontainen levinneisyysalue pienene.

”Suden levinneisyysalue on pienentynyt Suomessa susipolitiikan takia poronhoitoalueen verran, joten suotuisasta suojelun tasosta ollaan vielä kaukana. Tavoitteena tulee olla, että susi voi asettua ja elää ainakin Lapin suurissa kansallispuistoissa.”

Yksi keino luoda susireviirialueita poronhoitoalueelle olisi hoitosuunnitelmassa mainittu luonnonarvokauppa. Se voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi taloudellisia kannustimia susia sietävälle paliskunnalle.

Suomen susikanta on vaihdellut huomattavasti 2000-luvulla laittoman ja laillisen metsästyksen takia. Suomessa elää uusimman arvion mukaan 185–205 sutta. Laji luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi.

WWF huomauttaa, että esimerkiksi Saksassa, Puolassa, Liettuassa ja Latviassa on selvästi enemmän susia kuin Suomessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yle: Susivahinkoja korvattu tänä vuonna lähes 40 000 eurolla

Susiin liittyvä riitely ei väsytä – ihan kaikkia

Riistavahinkorekisteriin on kuluvan metsästysvuoden aikana merkitty tieto kuudesta suden vahingoittamasta tai tappamasta koirasta