LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Erä

Susikonfliktia lähdetään lieventämään laajalla joukolla – hanketta rahoittavat EU, ministeriöt ja toteuttavat organisaatiot

Suomen riistakeskus palkkaa kolme alueellista suunnittelijaa, joiden tehtävänä on välittää tietoa susista ja toimia asiantuntijoina koirien ja kotieläinten suojaamisessa.
Markku Vuorikari
Arkistokuva Ähtärin eläinpuiston susista.

Lokakuun alussa aloitetaan kuusi vuotta kestävä hanke, jonka tavoitteena on parantaa suden hyväksyttävyyttä Suomessa ja lievittää suteen liittyviä ristiriitoja.

Kokonaiskustannuksiltaan 5,5 miljoonan euron hanketta rahoittavat Euroopan unioni, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä toteuttavat organisaatiot.

Toteuttavia organisaatioita ovat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen riistakeskus, Itä-Suomen poliisilaitos, Metsähallitus ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Hanke toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta poronhoitoaluetta.

Hankkeen konkreettisia toimia ovat muun muassa kolmen alueellisen suunnittelijan palkkaaminen Suomen riistakeskukseen. Suunnittelijoiden tehtävänä on välittää tietoa susista ja toimia asiantuntijoina koirien ja kotieläinten suojaamisessa. Heidän puoleensa voi kääntyä kaikissa susiin liittyvissä kysymyksissä.

Poliisin ja Metsähallituksen mukanaolo painottuu erityisesti susiin liittyvien laittomuuksien ennaltaehkäisyyn ja tiedottamiseen.

Hankkeen virallinen nimi on LIFE BorealWOLF ja sitä koordinoi Luke.

Organisaatioiden yhteistiedotteessa todetaan, että suden hyväksyttävyyttä yritetään parantaa esimerkiksi lisäämällä tiedon välitystä ja etsimällä konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla suden aiheuttamia vahinkoja, susipelkoa sekä laitonta tappamista voidaan vähentää.

"Työtä lähdetään tekemään monen toimijan yhteistyönä ja kansalaisia osallistavan keskustelun avulla. Yhteistyö ja vuoropuhelu ovat tärkeitä etenkin susialueilla asuvien kanssa", toteaa tutkimuspäällikkö Katja Holmala Lukesta.

Hankkeen tavoitteena on myös tukea susikannan vakauttamista suotuisalle suojelutasolle. Tavoite noudattelee maa- ja metsätalousministeriön kannanhoitosuunnitelmaa. Suotuisan suojelutason yhtenä mittarina käytetään vuosittain syntyvien susipentueiden määrää.

"Vuodesta 2015 alkaen DNA-näytteiden keruu ja niiden analysointi ovat tuoneet tarkennusta ja lisää läpinäkyvyyttä susireviirien määrittelyyn. Menetelmää kehitetään hankkeen aikana, jotta näytekeruu voisi kohtuullisin kustannuksin kattaa suurimman osan susireviireistä ja pääpaino olisi pentujen syntymän varmistamisessa DNA-analyysillä", kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

Myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto ja Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto ovat mukana yhteistyötahoina.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suden saa karkottaa omalta pihalta – uudessa kannanhoitosuunnitelmassa muistutetaan, että omaehtoinen karkotus ei ole kielletty

Poliisin mukaan kansalaisten ilmoitukset suurpedoista menevät yhä vääriin osoitteisiin – jälkihavainnoista ei soiteta hätäkeskukseen

Pyristele irti tunne­lukoista ja mantroista