Erä

Ahvenanmaalaiset metsästävät jahdeissaan 2 000 merimetsoa – "Haulikolla osuu varmasti 20–25 metristä, talkoojahdissa saadaan kerralla mahdollisimman monta lintua"

"Merimetso maistuu parhaalta paistettuna sipulin ja kerman kera", tietää Ahvenanmaalla merimetsojahtiin osallistunut Fredrik Lundberg. Ahvenanmaalaiset ampuvat alkusyksystä erityisissä talkoojahdeissa enimmän osan metsästettävistä merimetsoista.
Maija Partanen
Reippaat oolantilaiset ampuvat talkoilla tänä vuonna maksimissaan yhteensä 2000 lintua. Enimmillään merimetsoja Ahvenanmaalla on elo-syyskuussa. Riistanvalvoja Robin Juslinilla on sylissään merimetsohoukutin.

Reippaat ahvenanmaalaiset hoitavat Manner-Suomenkin puolesta ylisuureksi kasvanutta ja kalakantoja rasittavaa merimetsopopulaatiota luvallisin talkoojahdein. Merimetsot ovat Manner-Suomen saaristossa pesineitä ja etelään muuttavia lintuja, jotka kokoontuvat Ahvenanmaan vesille ja luodoille heinäkuun loppupuolella ja alkusyksystä.

Merimetso on Itämerellä tulokaslaji, joka on EU:n lintudirektiivillä rauhoitettu metsästykseltä. Rajusti lisääntynyt laji on käynyt rasitteeksi niin kalakannoille, ammattikalastajille kuin saariston kiinteistönomistajillekin.

Kun muu ei enää ole auttanut, Ahvenanmaan maakuntahallitus on antanut paikallisille metsästysharrastajille mahdollisuuden järjestää talkoojahteja, joissa kerralla ammutaan massoittain rasitteeksi muodostuneita lintuja.

Suojametsästyksen mahdollistaa EU:n lintudirektiivin pykälä 9.1. Suojametsästys on luvalla ollut mahdollista myös muissa EU-maissa ja Itämeren rantavaltioissa – Manner-Suomea ja Hollantia lukuun ottamatta. Suojametsästyslupia tuhansien merimetsojen ampumiseksi on myönnetty vakavien vahinkojen estämiseksi.

Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta ja se tulkitsee EU-direktiiviä samoin kuin esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan ympäristöviranomaiset.

”En ymmärrä, mikseivät Manner-Suomen viranomaiset myönnä metsästyslupia ylisuuren merimetsokannan vähentämiseen. Merimetsoja on aivan liikaa, ja varsinkin tähän aikaan vuodesta (elo–syyskuu)”, sanoo Ahvenanmaalla myös riistanhoidosta vastaava varamaakuntaneuvos Camilla Gunell Maaseudun Tulevaisuudelle.

Ensimmäiset merimetsot muuttivat Suomen vesille pesimään vuonna 1996.

Merimetsot eivät pesi Ahvenanmaan saaristossa, mikseivät?

"Suurin syy on lisääntynyt merikotkakanta. Pesiviä merikotkia on 130, ja nuoret linnut yhteen laskien kotkia on arviolta tuhatkunta", vastaa maakuntahallituksen riistanvalvoja Robin Juslin.

Merimetsot ovat myös yrittäneet pesiä pienissä kolonioissa Ahvenanmaalla, mutta suurempia lintukolonioita ei syntynyt.

Suomen ja Ruotsin rannikoilla pesineet sekä nuoret merimetsot lentävät loppukesästä Ahvenanmaan vesille.

"Me näemme, että linnut lentävät tänne Manner-Suomesta ja Ruotsista. Pitkällä tähtäimellä on selvää, että tarvittaisiin yhteinen lupapolitiikka koko Itämeren alueella."

Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Tanskassa suojametsästykseen riittää arvio siitä, että merimetsot voivat muodostaa merkittävän uhan kalakannoille. Muualla Suomessa pitää osoittaa, että vahinko on jo syntynyt, minkä yksilöinti viranomaisille merimetsojen osalta voi olla vaikeaa.

Biologista syytä kieltää merimetsojen metsästys ei Juslinin mielestä ole olemassa.

Maija Partanen
"Meillä ei ole ollut vastaavaa konfliktia merimetsojen kanssa kuin Manner-Suomessa. Kiitos suojametsästysjahtien. Jahdit ovat aika suosittuja", sanoo Fredrik Lundberg.

Ammattikalastajat huomasivat merkkejä kalakantojen vähenemisestä ja jo vuonna 2003 Ahvenanmaalla tehtiin suunnitelma merimetsokannan osalta. Ensimmäiset jahdit ammattikalastajat saivat luvan järjestää pyydystensä lähistöllä vuonna 2008.

Vuotta myöhemmin myös metsästäjät saivat luvan auttaa merimetsojahdeissa. Sen jälkeen merimetsoja on saanut häätää tietyiltä alueilta ja ampua pyydysten lähistöltä.

Merimetso syö päivässä kalaa 400–500 grammaa, kaikkea, mitä on saatavissa. Kun lintujahti aloitettiin Ahvenanmaalla arvioitiin merimetsojen syövän ahventa 170–290 tonnia. Ammattikalastajien saalis samana vuonna oli 123 tonnia ahventa.

Jahtikausi alkaa elokuun alussa ja kestää vuoden loppuun. Metsästysluvan haltijoita saarimaakunnassa on 3 400. Ammatikseen kalastavia on noin 230 ja heistä päätoimisia 30–40.

Vuonna 2003 Suomessa oli yhteensä 1 400 pesivää merimetsoparia, kun viimeisessä laskennassa Suomen ympäristökeskus laski merimetson pesiä kesällä 2019 Suomen merialueilla noin 25 700 kappaletta. Kolmannes merimetson pesistä sijaitsi Suomenlahdella ja neljännekset sekä Saaristomerellä että Selkämerellä.

Ammattikalastuspiireissä arvioidaan Suomen vesillä olevan avovesikaudella jopa 120 000–130 000 merimetsoa nuoret linnut mukaan lukien.

Maija Partanen
Ahvenanmaan maakuntahallitus tulkitsee EU:n yhteistä lintudirektiiviä suojametsästyksineen samoin kuin vaikkapa Ruotsin ja Tanskan viranomaiset. Ahvenanmaalla myös riistanhoidosta vastaavan varamaakuntaneuvos Camilla Gunellin mukaan merimetsoja on Ahvenanmaalla aivan liikaa elo–syyskuussa.

Ahvenanmaan ammattikalastajien toiminnanjohtaja Fredrik Lundberg osallistui elokuussa merimetsojen talkoojahtiin Lumparlandissa jahtikaverinsa Evert Paulsonin kanssa.

Nya Ålandin mukaan jahteihin eri puolilla Ahvenanmaata pohjoisen Getasta idemmäs Brändöhön ammuttiin yhden lauantain aikana noin 400 merimetsoa.

Jahti oli kutsuttu koolle sosiaalisessa mediassa ja siihen osallistui kerralla 40–50 metsästäjää:

"Merimetsot oppivat nopeasti ja lentävät tiehensä. Jahti on tehokkaampi, kun siihen osallistuu kerralla monia. Tarkoituksena on karkottaa linnut.

Merimetsoja odotetaan paikallaan ja lähistöllä on useita jahtiin osallistuvia. Linnut eivät pääse kauas karkuun, kun seuraavallakin luodolla istuu samanaikaisesti jahtiin osallistuvia.

Maija Partanen
Fredrik Lundberg on aktiivinen metsästäjä.

Lupaehtojen mukaisesti merimetsoa ammutaan samoilla asetyypeillä kuin muitakin riistalintuja. Haavakoiden välttämiseksi lintuja saa ampua vain paikaltaan eikä esimerkiksi liikkuvasta veneestä.

"Saimme kuusi merimetsoa. Lintu on kooltaan aika suuri, siksi sitä ammuttaessa pitää olla aika lähellä. Varman osuman saa 20–25 metrin etäisyydeltä", Lundberg kertoo kokemuksistaan.

Edellisvuonna Lundberg ja Paulsen ampuivat vastaavissa jahdeissa 42 merimetsoa. Metsästämiseen ei tarvita henkilökohtaista lupaa, metsästyskortti ja maan- tai vesialueen omistajan lupa riittävät.

Lundberg on aktiivinen metsästäjä. Hän metsästää kaikkea riistaa linnuista hylkeisiin ja muihin riistaeläimiin.

"Kiitos suojametsästyksen, tänne ei ole syntynyt merimetsokolonioita. Linnut pysähtyvät Ahvenanmaalle ennen kuin lentävät edelleen etelämmäs.

Ahvenanmaan rannikkovedet ovat myös syvempiä ja kylmempiä kuin vaikkapa Turun saariston vesialueet, joita merimetsot suosivat pesinnässään.

Myöskään konfliktit ammattikalastajien ja merimetsojen välillä eivät ole niin jyrkkiä kuin vaikkapa Turun saaristossa ja Rauman ja Pohjanmaan rannikkoalueilla.

Robin Juslin arvelee, että kasvanut merikotkakanta on pelottanut merimetsot pesimään Ahvenanmaan ulkopuolelle.

Merimetsokantaan on saarimaakunnassa vaikutettu metsästämällä. Suuremman huolen kalastukselle aiheuttaa kasvanut hyljekanta. Hylkeitäkin metsästetään 450 vuotuisella kaatoluvalla. Lundberg arvioi, että hylkeitä raporttien mukaan lopulta ammutaan noin pari sataa vuodessa.

Hylkeiden metsästys on hyvin sääriippuvaista, kaato onnistuu vain lähes tyynellä, jotta hylkeeseen osuus.

Sekä hyljetuotteiden että merimetson lihan myynti on kielletty. Omaan käyttöön lihaa voi ottaa ja käyttää samoin hylkeiden turkit.

"Vaatteita, mattoja,.. sitten on monia, jotka keittävät hylkeenrasvasta öljyä esimerkiksi maaliin käytettäväksi", Lundberg tietää.

Yhdestä merimetsosta riittää Lundbergin mukaan syötävää hyvinkin kahdelle:

"Se on erittäin hyvää lihaa syötäväksi. Vähintään yhtä maukasta kuin haahka tai telkkä."

"Rintapalat ja reidet paistetaan pannulla sipulin, voin ja kerman kera 20–30 minuuttia. Maku on kuin riistakäristyksessä."

Linnun liha maistuu myös leivän päällä ruohosipulin, puolukan ja karviaisten kera.

Juttua korjattu 7.10.2019 kello 17:06 EU:n lintudirektiivin pykäläksi 9.1., jossa poikkeusperiaatteet on lueteltu.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kala-ala haluaa merimetson metsästettäväksi lajiksi, jotta kannan koko voitaisiin kohtuullistaa – ehdotus kansalliseksi merimetsostrategiaksi luovutettiin ympäristöministeriölle

Lukija merimetsoista: Myös suojeltavat eläimet aiheuttavat vesistöpäästöjä

Merimetsot ja Ely-keskus estämässä Rauman satamalaajennuksen – raumalaiset tekivät kuntalaisaloitteen merimetsojen häätämiseksi