Susien ulostenäytteiden kerääminen alkaa – Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa näytteitä keräävät vapaaehtoiset, idässä Luken työntekijät - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Susien ulostenäytteiden kerääminen alkaa – Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa näytteitä keräävät vapaaehtoiset, idässä Luken työntekijät

DNA-tiedon avulla saadaan tarkennettua tietyn alueen susireviirit, laumojen määrä ja laumoissa elävien susien vähimmäismäärä, mikäli näytteitä saadaan riittävästi, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Markku Vuorikari
Suden ulostenäytteen DNA-analysointi on teknisesti haastavaa, koska näytteissä on vähän dna:ta ja sen laatu on huono. Ulkoiset tekijät, kuten auringonvalo, lämpö ja kosteus tuhoavat ulosteen pinnalta löytyvää dna:ta nopeasti.

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen riistakeskus organisoivat susien ulostenäytteiden keräämisen Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa tulevana talvena.

Näytteiden kerääminen aloitetaan 1. marraskuuta, ja se päättyy 15. helmikuuta 2020.

Keräämisestä vastaavat pääasiassa vapaaehtoiset. Metsästäjäliitto tukee keräystä ja kannustaa metsästäjiä osallistumaan.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen keräysalueilla myös Luken työntekijät osallistuvat näytteiden keräämiseen, kertoo tutkimusinsinööri Antti Härkälä Lukesta.

Länsi-Suomessa näytekeräys kohdennetaan alueille, joissa on useita susireviirejä lähekkäin, ja tiedon tarve on suurin. Keräysalueet ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla/Satakunnassa ja Lounais-Suomessa.

Kullakin keräysalueella on vastaava, jolle näytteet voi toimittaa. Keräysvastaavat huolehtivat näytteiden lähettämisestä tutkittaviksi.

Luken työntekijät keräävät näytteitä myös Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa ennalta valituilla reviireillä marras-maaliskuun aikana.

Kyseisillä alueilla ajantasainen suurpetohavaintojen ilmoittaminen TASSU-järjestelmään ja Luken henkilökunnalle edistää näytteiden keruuta.

Ulosteista tehtävä DNA-analyysi on tärkeä lisä pääasiassa havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja pantaseurantoihin perustuvaan susikannan arviointiin.

"DNA-tiedon avulla saadaan tarkennettua tietyn alueen susireviirit, laumojen määrä ja laumoissa elävien susien vähimmäismäärä, mikäli näytteitä saadaan riittävästi", tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta kertoo.

DNA analysoidaan niistä susien ulostenäytteistä, joita kerätään sovituilta alueilla.

Lisäksi DNA määritetään metsästetyistä ja muutoin kuolleista susista sekä pannoitetuista yksilöistä. DNA-analyysit tehdään Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa.

Keräysalueet

Lue lisää

Lisääntyviä susipareja on nyt yli 25 – pienimmän elinvoimaisen kannan rajan ylitys ei tarkoita automaattisesti kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista

Metsästäjäliitto: Susikannan kasvu on havaittu kentältä tulleen runsaan palautteenkin kautta – on riski, että syksyllä syntyy susikonflikteja

Susilaumojen määrä kasvoi neljänneksellä viime vuoteen verrattuna – laumoja aiempaa enemmän erityisesti lännessä

Hallinnon, metsästäjien ja tutkimuksen yhteinen susien jälkilaskenta toteutettiin kohtuullisissa lumiolosuhteissa – lajista ja lukumääristä päästiin yhteisymmärrykseen