LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Erä

Kiellettyjä yöammuntaan tarkoitettuja tähtäyslaitteita saa villisikojen kyttäysjahdissa käyttää poikkeusluvalla 32 metsästäjää

Elokuun 24. päivän jälkeen villisikoja on ammuttu 17 kappaletta valonvahvistimien tai pimeänäkölaitteiden avustuksella.
MARJA SEPPÄLÄ
Kiinteän keinovalon käyttö on ollut sallittua ruokintapaikoilla vuoden 2016 kesäkuusta alkaen. Yöammuntaan tarkoitettujen tähtäyslaitteiden salliminen villisikojen ja supikoirien metsästyksessä on rajoitettu kokeilu.

Kaakkois-Suomessa 32 metsästäjää on rekisteröitynyt metsästyslaissa kiellettyjen yöammuntaan tarkoitettujen tähtäyslaitteiden käyttäjäksi. Poikkeusluvan käyttäjien enimmäismäärä saisi olla 100 metsästäjää.

Pimeänäkölaitteiden ja valonvahvistimien käyttö on sallittu poikkeusluvalla villisikojen ja supikoirien metsästyksessä. Kyseessä on viime vuoden lokakuussa alkanut rajoitettu kokeilu kahdella eri alueella.

Valonvahvistimet ja pimeänäkölaitteet maksavat sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin. Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Ohto Salo ei kuitenkaan usko, että laitteiden hinta olisi kynnyskysymys, joka olisi vähentänyt intoa rekisteröityä poikkeusluvan käyttäjäksi.

"Lupapolitiikka raportointivastuineen koetaan ehkä hankalana", arvioi Salo yhdeksi syyksi, mikä on saattanut vähentää rekisteröitymisintoa.

Poikkeusluvan saajan on koostettava kuukausiraportti, joka sisältää tietoja muun muassa ampumatilanteista, laukausten määristä, valaistusolosuhteista ja ampumapaikasta.

Poikkeuslupa on ollut voimassa viime vuoden lokakuusta alkaen. Elokuun 24. päivän jälkeen villisikoja on kuukausiraporttien mukaan ammuttu yöammuntaan tarkoitetuilla tähtäinlaitteilla yhteensä 17 kappaletta.

Suomen Metsästäjäliiton Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemen mukaan kaikki siat olisivat jääneet ampumatta ilman laitteita. Näin ovat arvioineet metsästäjät raporteissaan.

"On myös syytä huomioida, että keväällä ja kesällä hyvä kiikari riittää jahtiin, valonvahvistimia tai pimeänäkölaitteita ei tarvita."

Poikkeuslupa koskee myös supikoiran metsästystä. Kaakossa yksi metsästäjä on ampunut yhteensä 27 supikoiraa.

Luonnonvarakeskus julkaisee villisikakanta-arvion tammikuussa. Riistakeskuksen Salo ei halua lähteä arvioimaan kannan kokoa tässä vaiheessa.

Hän kuitenkin toteaa, että esimerkiksi Pohjois-Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa villisikoja vaikuttaisi olevan aiempaa vähemmän.

"Saalismäärät ovat vuosittain kasvaneet ja viime vuoden virallinen kanta-arvio osoitti villisikakannan taantuneen yli neljänneksellä."

Salo sanoo, että niin sanotun harvan kannan alueella villisian metsästyskausi on parhaillaan käynnissä ja jatkuu koko lumikauden helmikuun loppuun asti. Vahvan kannan alueella Itä-Uudellamaalla ja kaakkoisrajalla kyttäysjahti jatkuu vielä helmikuuta pitempään.

Metsästäjiä on kannustettu ampumaan villisikoja hirvijahdin yhteydessä. Salon mukaan on täysin seurueesta riippuvainen asia, toimitaanko näin.

"Ainakin omilla kotinurkilla hirvet vaihtuvat villisikoihin, jos mahdollisuus vain aukenee. Hirviseurueet päättävät tästä itsenäisesti, mutta käytännön hirvijahtia villisikojen ampuminen tuskin haittaisi missään."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yli puolet saaliiksi saaduista villisioista on ammuttu Kaakkois-Suomessa – eniten saalista on saatu Parikkalassa

Valkoposkihanhet syövät syysviljat ja tallaavat nurmisadon – Luke selvittää erilaisten karkotustoimien tehoa

Hirvien hoivaus tulee kalliiksi