LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Erä

Uusi susikannan hoitosuunnitelma haluaa niiden äänet kuuluviin, jotka jakavat elämänsä susien kanssa oikeasti – eivät vain sosiaalisessa mediassa

Kannanhoidollisen metsästyksen sallimisen eteen tehdään töitä, vakuuttaa neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.
Petteri Kivimäki
Yksi uuden hoitosuunnitelman hankkeista on koota yhteen sähköiseen palveluun riistaeläinvahinkoja koskeva tieto. Nykyisin riistavahinkoihin sekä vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvä tieto on vaikeasti löydettävissä ja hajallaan eri toimijoiden verkkosivuilla.

26 vuotta sitten susi oli Suomessa haittaeläin, jonka kuka tahansa sai ampua maanomistuksesta ja metsästysoikeudesta riippumatta. 12 vuotta sitten suden suojelu tosiasiallisesti alkoi tiukentua. Tällä on vaikutuksensa siihen, miten susikannan hoitoon ja susiin nyt suhtaudutaan, muistutetaan tiistaina vahvistetussa ja julkaistussa uudessa susikannan hoitosuunnitelmassa.

"Metsästäjien keski-ikä on noin 50 vuotta, tämä tarkoittaa, että isolle osalle metsästäjiä suden tiukentunut asema on varsin uusi asia", totesi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi hoitosuunnitelman julkaisutilaisuudessa.

Myös sosiaalinen media on uusi asia. Se haastaa viranomaiset ja tutkijat. Vilkas keskustelu sosiaalisen median alustoilla on yksi merkittävimmistä toimintaympäristön muutoksista, joka liittyy susikannan suojelun ja hoidon haasteisiin, todetaan suunnitelmassa.

"Sosiaalinen media ja internet mahdollistavat paikallisuuden käsitteen muutoksen; verkon kautta paikallisuuden käsite hämärtyy. Vahvan viestinnällisen panostuksen kautta on pyrittävä siihen, että politiikkaan pääsevät jatkossa vaikuttamaan he, jotka suden kanssa oikeasti elämänsä jakavat."

Paluuta vanhaan aikaan susikannan hoidossa ja susiin suhtautumisessa ei ole. Tiistaina vahvistetun kolmannen susikannan hoitosuunnitelman viesti on yksiselitteinen: sutta on opittava sietämään.

Sietäminen ei tarkoita, että nykytilaan ei olisi tulossa muutoksia. Sietäminen ei myöskään tarkoita, ettei suden kannanhoidollinen metsästys voisi olla tulevaisuudessa mahdollista.

"Susikannan hoitosuunnitelma on suteen ja susiin liittyvien konfliktien hallinnan työkalu", näin totesi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Virke löytyy myös hoitosuunnitelmasta.

Hän myönsi, että susiasioissa riittää tekemistä. Erityisen painokkaasti Husu-Kallio otti kantaa Luonnonvarakeskukseen ja sen työntekijöihin kohdistuneeseen maalittamiseen viime viikkoina.

"Toivon, että väärän tiedon levittäminen erityisesti sosiaalisessa mediassa ja työnteon haittaaminen loppuvat. Se ei ole missään nimessä hyväksyttävää."

Kannanhoidollinen metsästys on yksi hoitosuunnitelmaan kirjatuista hankkeista.

Ensi talvena kannanhoidollista metsästystä ei kannata odottaa. "Meidän ei kannata hosua, vaan tehtävä valmistelutyö niin, että aikanaan kannanhoidolliseen metsästykseen myönnettävät luvat kestävät kaikissa valitusasteissa. Luvan täytäntöönpanokielto on erittäin todennäköinen seuraus, jos valmistelutyö ei ole tehty huolella", totesi Niemi.

EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan luontodirektiivi mahdollistaa susien metsästyksen, mutta ratkaisu asetti sille myös tiukkoja reunaehtoja.

"Odotamme korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua valituksiin, joihin EU:n tuomioistuin antoi jo omat ratkaisunsa. Meidän on tulevaisuudessa kyettävä määrittämään hyväksytty päämäärä, miksi metsästys pitäisi sallia."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suden saa karkottaa omalta pihalta – uudessa kannanhoitosuunnitelmassa muistutetaan, että omaehtoinen karkotus ei ole kielletty

Pyristele irti tunne­lukoista ja mantroista

Metsästäjän kehittämä susitutka täydentää pistemäisiä pantasusitietoja piirtäen kattavan kuvan susiriskialueesta