Erä

Lukijalta: Villisika-aita on hyvä idea – valtion budjettiin saataisiin miljoonien säästöt luopumalla turhista susitutkimuksista

"Jos itärajalla olisi villisika-aita, niin susikannan arvio olisi yksiselitteisempää kuin nykyisin."
Lari Lievonen
Susien liikkeitä voidaan päätellä esimerkiksi jäljistä.

Maa- ja metsätalousministeriö tilasi tammikuussa 2019 Lukelta selvityksen Suomen itärajalle suunnitellun villisika-aidan vaikutuksista. Suora lainaus Luken lausunnosta: ”Erityisesti suurpetojen osalta aita voisi vaikuttaa tulkintaan suomalaisten petokantojen elinvoimaisuudesta ja EU:n luontodirektiivin tavoitteiden saavuttamisesta.”

Lausunto perustuu Rktl:ltä perittyyn toimintakulttuuriin. Itärajan susilaumat kulkevat esteettä rajan yli. Suomessa määritelty elinvoimaisen susikannan minimikoko on 25 laumaa. Näillä rajalaumoilla kanta-arvio saadaan pidetyksi minimissään ja näin saadaan estetyksi kannanhoidollinen metsästys.

Susilauma ei pysty elämään Suomen rajojen sisällä niin, että se jäisi metsästäjiltä huomaamatta. Jos itärajalla olisi villisika-aita, niin susikannan arvio olisi yksiselitteisempää kuin nykyisin.

Luken tutkijoiden pelko on aiheellinen. EU:n luontodirektiivin tavoite saavutettaisiin ensimmäisenä vuonna susireviirien ylittäessä reilusti vaaditun minimikannan. Valtion budjettiin saataisiin miljoonien säästöt luopumalla turhista tutkimuksista. Ensimmäisenä vuonna säästöillä saataisiin maksetuksi koko pitkä raja-aita.

Samalla voitaisiin luopua susille kärsimystä tuottavista pannoituksista. Nykyisellään se on tutkijoiden hauskaa puuhastelua. Susi on yksi maailman tutkituimmista nisäkkäistä. Mitään uutta suteen liittyvää tietoa ei ole löydettävissä.

Antti Tarkkala

Orivesi

Kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Esitys poromääristä julki tänään – viljelijät ovat valitelleet tautiriskiä ja metsänomistajat talviruokintaa

Metsänhoitosuosituksia muutettava

Kolmannes päätehakkuista keskenkasvuisissa metsissä viime vuonna: "Osuus on hämmästyttävän iso"