Moni meppi kielteinen susien määrän kasvusta: "Lapset joutuvat näkemään kotieläimensä kärsivän suden hyökkäyksen jälkeen" - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Moni meppi kielteinen susien määrän kasvusta: "Lapset joutuvat näkemään kotieläimensä kärsivän suden hyökkäyksen jälkeen"

Europarlamentissa nostettiin esiin suden tuomat huolet. Susi on EU:ssa suojeltu laji.
Markku Vuorikari
Susien määrä on kasvussa ympäri Eurooppaa.

Susikantojen määrä Euroopan unionin alueella on kasvussa. Määrä on lisääntynyt vuosikymmen aikana erityisesti Ruotsissa, Suomessa, Baltiassa, Espanjassa, Etelä-Ranskassa, Italiassa sekä Kroatiassa.

EU-mepit keskustelivat susista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä torstaina Euroopan parlamentissa.

Kaiken kaikkiaan EU:n alueella on nyt noin 14 000 sutta. Kannan määrän kasvu johtuu elinolojen parantumisesta.

"Sudella on enemmän saalistettavaa ja ne voivat sopeutua nykyisin melkein minne vain. Ne ovat palanneet moniin osiin Eurooppaa, josta ne ovat olleet poissa vuosikymmenien ajan", Rooman yliopiston tutkija Luigi Boitani kertoi europarlamentaarikoille.

Slovenialainen luomuviljelijäjärjestön asiantuntija Stanislav Bergant piti sutta ongelmallisena Keski-Euroopan maanviljelylle sekä kotieläimille. Hänen mukaansa lainsäädäntöä kannanhoidollista metsästystä kohtaan tulisi muuttaa pikimmiten.

Bergantin kotieläimiä on kuollut susien takia.

"Yhteiseloa ihmisten ja susien välillä on mahdotonta taata; tilat kärsivät taloudellisesti sekä maaseudun asukkaat henkisesti. Ajatelkaa, miltä lapsestanne tuntuu, kun hän näkee kotieläimen kärsivän suden hyökkäyksen jälkeen?" Bergant sanoi.

Susien määrän kasvu johtaa hänen mukaansa siihen, että ihmiset hylkäävät maatalousalueita kokonaan ja muuttavat kaupunkeihin. Lisäksi hyökkäykset menevät käsi kädessä tilojen lopettamisen kanssa.

"Maaseutu tuhoutuu, koska petoeläimiä on maaseudulla liikaa. Meidän ei tulisi sallia romanttista käsitystä susista, vaan kantaan pitää voida puuttua entistä paremmin", Bergant jatkoi.

Monen mepin mielestä tilojen taloudelliset menetykset ovat susista koituva suurin huoli.

"Viljelijöiden suurin ongelma ovat susien hyökkäyksistä syntyneet tuhot – korvaus tapetuista kotieläimistä ei ole riittävä. Maaseudun kehittämisrahastosta pitäisi pystyä auttamaan paikallisia paremmin", Italialaismeppi Susanna Ceccardi sanoi.

"Sudet ja ihmiset voivat elää rinnakkain, mutta kannankokoon pitää kuitenkin pystyä vaikuttamaan jäsenmaissa. Määrät ovat räjähtäneet käsiin: lapset pelkäävät lähteä kouluun ja tuottajat menettävät elantonsa", slovenialaismeppi Franc Bogovič jatkoi.

Osan mielestä susista puhutaan turhan dramaattisesti ja yhteiseloa suurpetojen kanssa pitäisi parantaa. Vaihtoehtoja suden tappamiselle pitäisi löytää.

"Meillä on myös muiden eläinten – kuten kotkien, karhujen, villisikojen ja koirien – tekemiä tuhoja. Näihin emme voi mitenkään valmistautua", tanskalainen Margrete Auken puolusti.

Joidenkin meppien mielestä on rikkaus, että Euroopassa on susia, ja että kanta on elpynyt. Susien luvattomat tapot Euroopassa pitäisi voida ehkäistä.

"Se, että susien määrä kasvaa, ei tarkoita sitä, että laji olisi hyvinvoiva. Siihen kohdistuu paljon valeuutisia", italialainen europarlamentaarikko Eleonora Evi totesi.

Joidenkin mielestä susikeskustelu syventää maaseudun ja kaupungin asukkaiden välistä kuilua.

"Meidän pitää poliitikkona pitää huolta siitä, ettemme tarkoituksella tee vastainasettelua kaupungin ja maaseudun välillä", saksalainen Martin Häusling mainitsi.

Euroopan unionin luontodirektiivin mukaan Suomen susi kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella liitteen neljä määrittämiä tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin. Poronhoitoalueella se on liitteessä numero viisi, eli suojelu ei ole yhtä tiukkaa.

Liitteeseen neljä kuuluvia lajeja suojellaan tiukasti, eikä niitä saa tappaa. Tästä voidaan kuitenkin poiketa tietyin edellytyksin.

Se, mihin liitteeseen susi kuuluu, vaihtelee jäsenmaiden kesken. Esimerkiksi Virossa susi kuuluu liitteeseen viisi.

Suomessa on nähty ongelmallisena, että susi on kahdessa eri liitteessä. Suomen tavoitteena on, että EU:n jäsenmailla olisi enemmän joustavuutta päättää suurpetokannoistaan.

Valta lajin siirtämiseksi liitteestä toiseen on Euroopan komissiolla.

Lue myös:

"Meillä ei ole vahvoja todisteita, jotka tekisivät Suomen susitilanteesta Euroopan unionin mittakaavassa erityisen"

EU-tuomioistuimen julkisasiamies otti kantaa sudenpyyntiin – kansallinen direktiivitulkinta ei saanut moitteita

Lue lisää

Metsästäjäliitto ajaa kansalaisaloitteella suden kannanhoidollista metsästystä

Sudet tappoivat kolmekymmentä lammasta Kalajoella – jättivät saaliinsa metsään kitumaan

Sudet tappoivat lampaita Pöytyällä

Katso söpö video keskenään leikkivistä sudenpennuista – Ranuan eläinpuistoon syntyi neljä sudenpentua toukokuussa