Erä

Kultasakaali, sudet ja lyijyn käyttökielto lienevät kuluvan vuoden eräuutisten kova kolmen kärki

Uhanalaiset ja taantuneet kalat olivat pitkään ilman euromääräisiä korvausarvoja, asiaan saatiin keväällä muutos.
Jarmo Korhonen

Kultasakaali aiheutti kuohuntaa kuluvan vuoden aikana. Alkuvuodesta hallitus antoi eduskunnalle vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan esityksen, jossa metsästyslaissa säädettyihin riistalajeihin esitettiin lisättäväksi kultasakaali.

Esitys ei kelvannut maa- ja metsätalousvaliokunnalle, joka jätti alkuperäisestä poikkeavan päätösehdotuksen, jossa kultasakaali jätettiin pois riistalajeista. Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen maaliskuussa.

Kun kultasakaali levittäytyy Suomeen luontaisesti, se on tulokaslaji. Tulokaslajit kuuluvat luonnonsuojelulain piiriin ja ovat sen nojalla rauhoitettuja.

Ja kuinka ollakaan, kultasakaalihavainto tehtiin heinäkuussa Rautavaaralla. "Kultasakaali on poistettava luonnosta, kyseessä on vieraslaji", näin kommentoi havainnon jälkeen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Anne Kalmari.

Kultasakaalin ampuminen olisi nykyisen lainsäädännön mukaan luonnonsuojelurikos, muistuttivat poliisi, virkamiehet ja monet muut tahot Kalmaria.

Keväällä uhanalaisille ja taantuneille kaloille määritettiin vihdoin euromääräiset arvot. Jatkossa uhanalaisten vaelluskalojen salakalastuksella on lompakossa tuntuvia seurauksia. Esimerkiksi järvilohen korvausarvo Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä on 7 510 euroa.

Lokakuussa saatiin kauan odotettu ennakkoratkaisu Euroopan unionin tuomioistuimelta suden kannanhoidolliseen metsästykseen.

Prosessi lähti alun perin liikkeelle, kun Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola – Pohjois-Savo-Kainuu ry valitti suden ampumiseen vuonna 2016 myönnetyistä poikkeusluvista hallinto-oikeuteen.

Oikeus jätti valitukset tutkimatta, mutta korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi valitusluvan ja päätyi lopulta pyytämään EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua.

Maa- ja metsätalousministeriön näkemykseen mukaan ennakkoratkaisu oli tiukempi kuin julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ja tiukempi kuin odotettiin.

Seuraavaksi odotetaan KHO:n ratkaisua, olivatko poikkeusluvat luontodirektiivin mukaisia.

Kuluva vuosi on ollut myös lyijyinen. Euroopan unionissa on valmisteilla kaksi erillistä ehdotusta, jotka molemmat tähtäävät lyijyn käytön rajoittamiseen patruunoissa.

Jo pitempään valmistelussa olleen ehdotuksen tavoitteena on estää lyijyn joutuminen vesilintujen elimistöön. Tavoitteeseen yritetään päästä rajoittamalla lyijyä sisältävien haulien käyttöä kosteikkoalueilla.

Viimeisintä versiota rajoitusehdotukseksi käsiteltiin marraskuussa. Alkuperäisen aikataulun mukaan ehdotuksesta piti äänestää ensi vuoden helmikuussa. Nyt esitys muuttui aiemmasta versiosta sen verran paljon, että on epätodennäköistä, että helmikuussa äänestettäisiin.

Lyijyhaulien käytön rajoitusehdotuksen lisäksi Euroopan kemikaalivirastossa on työn alla esiselvitys laajemmasta lyijyn käytön rajoittamisesta, joka koskisi haulien lisäksi luoteja. Virasto on alustavasti ilmoittanut, että ehdotus annettaneen ensi vuoden lokakuussa.

Lue lisää