Karhu sekä metsästyskoira kuolivat karhujahdissa – hovioikeus määräsi vahingonkorvauksia vaatineen koiranomistajan maksamaan yli 50 000 euron oikeudenkäyntikulut - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Karhu sekä metsästyskoira kuolivat karhujahdissa – hovioikeus määräsi vahingonkorvauksia vaatineen koiranomistajan maksamaan yli 50 000 euron oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntiin johtaneet tapahtumat sattuivat Keiteleellä, Pohjois-Savossa vuoden 2017 syyskuussa.
Lari Lievonen
Kuvan karhu ei liity tapaukseen.

Itä-Suomen hovioikeus on määrännyt tammikuun alussa antamallaan tuomiolla vahingonkorvauksia vaatineen koiranomistajan maksamaan yhteensä yli 50 000 euron oikeudenkäyntikulut. Tuomittu joutuu maksamaan sekä omansa että toisen henkilön oikeudenkäyntikulut.

Tapauksessa on kyse siitä, että kuopiolainen mies ampui oikeuden asiakirjojen mukaan karhujahdissa samalla luodilla karhun sekä sen takana olleen harmaan norjanhirvikoiran. Koiran leppävirtalainen omistaja vaati oikeudessa metsästyskaverinsa kuoleman johdosta 8 500 euron vahingonkorvauksia. Omistaja oli sitä mieltä, että koiran kuolema johtui karhunkaatajan huolimattomuudesta.

Lopulta mies jäi hovioikeuden ratkaisulla siis ilman vahingonkorvauksia, ja sen sijaan hänet tuomittiin maksamaan yli 50 000 eurolla oikeudenkäyntikuluja.

Metsästäjien kesken oli sovittu, että metsästyksen aikana viestintäkanavana käytetään VHF-radiopuhelimia. Viestintäkäytössä oli radiopuhelinten lisäksi myös tutkapantaohjelmisto sekä Whatsapp-sovellus. Ongelmaksi tässä tapauksessa muodostui se, että viestintävälineiden käyttöön liittyi epäselvyyksiä, jotka osaltaan johtivat koiran kuolemaan. Epäselvää oli, oliko tieto haukussa olleesta toisesta koirasta kantautunut karhun ampuneelle miehelle.

Käsittelyssä nousi esiin, että radiopuhelinten kuuluvuus vaihtelee muun muassa sää- ja tuuliolosuhteiden sekä maaston korkeuserojen ja puuston tiheyden perusteella. Oikeus korostaa, että koska yhteydenpitovälineeksi oli yhteisesti sovittu vain VHF-radiopuhelin, metsästäjiltä ei voitu edellyttää muiden viestintävälineiden käyttöä.

Koiran kuolemaan johtaneen laukauksen ampunut mies oletti oikeuden asiakirjojen mukaan, että paikalla oli vain yksi koira, vaikka todellisuudessa koiria oli ampumatilanteessa kaksi. Myös oikeudessa kuullut kolme todistajaa olivat siinä käsityksessä, että koiria oli paikalla vain yksi.

Mies ampui karhua kaksi kertaa noin 50–60 metrin etäisyydeltä. Ensimmäisen osuman jälkeen karhu oli pyörinyt paikallaan.

Oikeudessa kiisteltiin muun muassa siitä, oliko koiran kuoleman aiheuttanut siihen osunut luoti, vai oliko vammat aiheuttanut luodista osuman saanut karhu. Kiistaa oli myös siitä, oliko karhua ampunut mies syyllinen koiran kuolemaan vai ei. Hovioikeuden ratkaisun mukaan koira kuoli karhua kohti ammuttuun toiseen luotiin, joka oli ensin lävistänyt karhun.

Oikeus toteaa, että vastaaja eli karhun ampunut mies ei ole toiminut vahingonkorvausvastuun edellyttämällä tavalla huolimattomasti. Käytännössä hän ei voinut varautua ampumispäätöksen tehdessään siihen, että karhua haukkuu myös toinen koira. Oikeuden mukaan hänen ei myöskään pitänyt ottaa muiden seikkojen perustella selkoa toisen koiran olemassaolosta.

Oikeudenkäyntiin johtaneet tapahtumat sattuivat Keiteleellä, Pohjois-Savossa vuoden 2017 syyskuussa.

Tuomioon voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

1.1.2018 lähtien suurpetometsästyksessä on pitänyt olla nimetty metsästyksenjohtaja. Vielä tapahtuma-aikaan näin ei ollut.

Lue lisää

Karhu ja juna törmäsivät toisiinsa Lieksassa

Poliisi epäili törkeää metsästysrikosta – tutkimus paljasti, että pienikokoinen karhu ei ollut rauhoitettu alle vuoden ikäinen pentu, vaan vuosikas erauspentu

Petäjäveden karhua ei löydetty – poliisi lopetti etsinnät

Poliisi varoittaa karhusta Petäjäveden Metsäkulmalla