Erä

Tutkimus: Jo vuosikymmeniä sitten pihoilla vierailevia susia pidettiin harmillisina ja ne yritettiin tappaa, mutta niiden käytöstä ei pidetty epänormaalina

Häirikkösusi-termi on väitöstutkimuksen lähdeaineiston perusteella peräisin 1980-luvulta.
Erkki A. Sivonen / Ilomantsin Museosäätiö
Ilomantsin kirkonkylässä oli kolme kaadettua sutta näytteillä K-market Kortelaisen liikerakennuksen edustalla vuonna 1977. Sudet ammuttiin Ilajan maastosta joulukuussa. Kuva kuuluu Ilomantsin Museosäätiön kokoelmaan.

Tuore väitöstutkimus tarkastelee susien ja ihmisten yhteiseloa 1900-luvun Suomessa. Heta Lähdesmäen kulttuurihistorian väitöskirja tarkastettiin viime lauantaina Turun yliopistossa.

Tutkimus valottaa suomalaista susihistoriaa ja keskittyy vähän tutkittuun 1900-lukuun. Tutkimuksensa keskeisimmäksi asiaksi Lähdesmäki nostaa sen, että termien erämaalaji ja häirikkösusi alkulähteet löytyivät.

Historiallisen tiedon mukaan susia eli ennen 1800-luvun lopulla tapahtunutta kannanromahdusta lähes kaikkialla Suomessa. Niitä nähtiin varsinkin talvisin ihmisten lähellä.

On arvioitu, että Suomessa eli 1 000 tai jopa 1 400 sutta ennen kannanromahdusta.

"Susien ilmestymistä pihapiireihin, lähelle ihmistä, pidettiin normaalina eläimen käytöksenä etenkin talvisin. Ajateltiin, että nälkä teki arasta eläimestä rohkean", kertoo Lähdesmäki havainnoistaan.

1900-luvulla susia tavattiin ihmisten lähellä huomattavasti vähemmän. Samalla vahvistui käsitys, jonka mukaan sudet elävät erämaisessa luonnossa ja jopa tarvitsevat sitä elääkseen.

Susien käytös on saattanut vahvistaa mielikuvaa. Kun eläimet ovat pysyneet kaukana ihmisistä, ne ovat säilyttäneet henkensä.

"Eläintieteellisessä kirjallisuudessa susi kuvailtiin erämaalajiksi, vaikka vahvoja biologisia perusteita väitteelle ei esitetty", Lähdesmäki sanoo.

1900-luvusta puhutaan usein sudettomana aikakautena. Näin ei kuitenkaan ollut.

Susi ei ollut elinvoimainen, ei liioin runsaslukuinen eikä se ehkä lisääntynyt. Mutta muun muassa lehtikirjoitukset ja tapporahatilastot vahvistavat, että susia sekä tapettiin että niistä tehtiin havaintoja, Lähdesmäki huomauttaa.

1950–60-luvuilla koettiin susiekspansio ja susia levittäytyi idästä rajan yli Suomeen.

Lähdesmäen käyttämissä aineistoissa ensimmäinen maininta häirikkösusi-termistä on painetussa lehdessä vuodelta 1982. Kyseessä oli Metsästys ja Kalastus -lehti.

Termin käyttö yleistyi 1990-luvulla. Termiä käyttivät sekä toimittajat että mielipidekirjoitusten kirjoittajat. Se syntyi, kun suden suojelu alkoi.

Häirikkösusi-termillä oikeutettiin suojeltavan lajin yksilöiden tappaminen ja tulkittiin tietynlainen käyttäytyminen ja susien sijoittuminen epänormaaliksi. Aiemmin pihoilla vierailevia susia pidettiin harmillisina ja ne yritettiin tappaa, mutta niiden käytöstä ei esimerkiksi lehtien sivuilla epänormalisoitu, Lähdesmäki sanoo.

"Alun perin susien suojelua ajaneet ihmiset eivät olleet häirikköjen tappamista vastaan. Aika on kuitenkin muuttunut, ja lajisuojelusta on siirrytty eläinyksilöiden suojeluun. Lajisuojelun aikana ajateltiin, että yksi häirikkö pilaa kaikkien susien maineen, nyt yhdenkin suden olemassaolo halutaan suojella."

Lue myös:

Väitöstutkimus: Susien vapaa ja rajaton tappaminen 1800- ja 1900-luvuilla ei ratkaissut ongelmia

Lue lisää