Erä

Metsästysmuseossa vieraili viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 20 000 kävijää – vaikka museo oli auki vain osan vuodesta

Metsästysmuseon näyttelykausi käynnistyi Taigametsot-valokuvanäyttelyllä ja uudella jousimetsästysdioraamalla.
SMM / Rosa-Maria Saarinen
Uusi perusnäyttelyosio Otso houkutteli kävijöitä.

Metsästysmuseo rikkoi ensimmäistä kertaa 20 000 kävijän rajan viime vuonna, sillä Riihimäellä sijaitsevassa museossa vieraili 20 480 kävijää.

Kävijämäärän ennakoitiin jäävän keskimääräistä alhaisemmaksi, sillä museo oli alkuvuodesta kiinni neljä ja puoli kuukautta näyttelyrakentamisen vuoksi, tiedottaa museo.

Museo avautui yleisölle vasta 16.5., kun uusi perusnäyttelyosio Otso valmistui. Otson valmistuminen päätti vuonna 2013 alkaneen perusnäyttelyuudistuksen.

Tämän vuoden näyttelykausi käynnistyi, kun Taigametsot-valokuvanäyttely ja uusi jousimetsästysdioraama avattiin.

Taigametsot ovat inarilaisen kuvaajan Martti Rikkosen näyttely.

Metso on kiehtonut Rikkosta jo vuosikymmeniä. Nyt esille tuleva Taigametsot on jo kautta aikojen viides Rikkosen näyttely metsästysmuseossa.

Se koostuu kokonaan uusista kuvista, joissa metso näyttäytyy sekä luontokuvauksen kohteena esiintymisalueensa pohjoiskolkassa, Inarin mäntymetsissä, että metsästäjien tavoittelemana saaliskohteena.

Metso nähdään pohjoisen taigan spesialistina, ankariin ja vaihteleviin olosuhteisiin sopeutuvana selviytyjänä. Metso on toisaalta tarvittaessa mestaripiiloutuja, mutta myös luontomme näyttävimmästä soitimesta tunnettu ikiaikainen havumetsän ja perinteisen eränkäynnin näkyvä toteemieläin.

Metsolla ja koppelolla eli naarasmetsolla on kotimaisista linnuistamme suurin sukupuolten välinen kokoero. Eroa korostaa koon ja erillisten nimitysten lisäksi väritys, joka on urosmetsolla musta- ja koppelolla punaruskeavoittoinen. Lisäksi niillä on soidinaikaa ja poikueiden nuoria yksilöitä lukuun ottamatta hieman toisistaan poikkeavat mieltymykset elinympäristöjen suhteen. Etenkin talvisin ne viihtyvät erillisissä parvissa.

Metson kannanvaihtelut kiinnostavat ja puhuttavat metsästäjiä. Metsokannat taantuivat 1960-luvulta alkaen 2000-luvulle asti ja luontainen, syklinen kannanvaihtelu vaimentui, kunnes 2010-luvulla on näkynyt merkkejä sen hiljattaisesta palautumisesta. Niinpä metsästysajoissakin on siirrytty noudattelemaan vuotuista kannankehitystä.

Metsästyskaudella 2019–2020 metsokantojen katsottiin Pohjois-Suomessa vahvistuneen niin, että jopa vuosikymmenet unohduksissa ollut uroslintujen pyyntiaika tammikuun lopussa päätettiin sallia muutamien kuntien alueella.

Metsojen lisäksi museolla on uutena esillä jousimetsästysdioraama. Kivikautinen pyyntiväline on tehnyt viime vuosikymmeninä näyttävän paluun suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Etenkin 2000-luvulla jousimetsästys on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan.

Jahdin Lumon uusi dioraama esittelee tyypillisintä jousimetsästystapaa: kyttäyspyyntiä. Kyttäyspyynnissä tärkeitä elementtejä ovat naamioituminen sekä riistaruokintapaikkojen hyödyntäminen pienten hirvieläinten houkuttelemiseksi sekä valikoivan metsästyksen ja hyvien riistalaukausten mahdollistamiseksi.

Dioraaman suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Kalle Ahonen ja Antti Saraja. Näyttelyn rakentamista on lahjoituksin tukenut RajaJousi Oy.

Lue lisää