Erä

Aarre: Ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana – erityisesti Itä-Suomessa ahmoja on enemmän

Ahma ei ole niin arka kuin on luultu. Itä-Suomessa ahma saattaa tulla hyvinkin lähelle ihmistä ihmettelemään, tietää tutkimusmestari Reima Ovaskainen.
Jouni Turunen
Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Reima Ovaskainen tarkistaa, onko ahmasta jäänyt karvoja lautaan kiinnitettyyn ”takiaispalloon”.

Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää DNA-näytteisiin perustuvaa tutkimusmenetelmää, jolla kyettäisiin arvioimaan ahmakannan kokoa nykyistä luotettavammin. Pohjois-Karjalassa ahman karva- ja ulostenäytteitä kerää tutkimusmestari Reima Ovaskainen. Hän hankkii näytteitä lähinnä Juuan, Lieksan ja Kontiolahden alueilta omilta keräyspisteiltään.

Keräyspisteisiin ahmoja houkutellaan syöttien avulla. Kun ahma on löytänyt paikan, palaa se usein tarkistamaan, löytyisikö sille lisää syötävää.

”Syötit ovat pieniä luonnonvaraisen eläimen osia, kuten jäniksennahkan paloja tai metsäkanalinnun osia. Monesti saan niitä metsästäjiltä, ja lisäksi käytän auton alle jääneiden eläinten jäänteitä”, Ovaskainen kertoo.

Ulostenäytteet kerätään maasta. Karvoja pyydystetään erityisillä karvapyydyksillä, ”takiaispalloilla”. Ne sijoitetaan syöttien läheisyyteen niin, että ahman kulkiessa pyydyksen ohi sen karvoja tarttuu kiinni pyydykseen.

”Kehittelimme pyydykset Luken kenttähenkilökunnan voimin. Omatekoiset takiaispallot on muotoiltu teräsharjan harjaksista. Ne eivät häiritse eläintä, eikä se pelkää niitä”, Ovaskainen selvittää.

Ovaskainen pyrkii kiertämään ahmanäytteiden keräyspisteet kerran viikossa. Pohjois-Karjalassa näytteiden kannalta tuottoisimmaksi paikaksi on osoittautunut Kontiolahden keräyspiste.

”Tältä paikalta saan uusia näytteitä lähes joka kerta. Täältä on kerätty näytteitä kolmen vuoden ajan, ja tutkimustulosten mukaan paikalla on käynyt sinä aikana kymmenkunta eri ahmaa.”

Suomen ahmakanta on moninkertaistunut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Ahmojen määrä on lisääntynyt erityisesti Itä-Suomessa. Ahman näkeminen on silti edelleen harvinaista, mutta ei mitenkään tavatonta.

Juuassa asuva Reima Ovaskainen on liikkunut Pohjois-Karjalan luonnossa vuosikymmeniä muun muassa metsästysharrastuksen parissa. Miten petotilanne on muuttunut 40 vuodessa? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

Lue lisää