Erä

Poronhoitoalueen poikkeusluvilla ammuttiin kahdeksan ahmaa – määrä on suurin sallittu saalismäärä kolmen aiemman metsästysvuoden tavoin

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan poronhoitoalueella liikkui viime talvena 110–130 ahmaa.
Jouni Turunen
Vuosittain tehtävien riistakolmiolaskentojen perusteella ahmojen määrä on moninkertaistunut koko maassa viimeisen 20 vuoden kuluessa.

Suomen riistakeskuksen myöntämillä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatiin joulu- ja tammikuun aikana saaliiksi kahdeksan ahmaa, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM).

Poikkeusluvilla pyydetyistä ahmoista saatiin saaliiksi Lapista kuusi, Kainuusta yksi ja Oulun alueelta yksi. Enontekiöltä, Sallasta, Sodankylästä, Suomussalmelta, Taivalkoskelta ja Utsjoelta saatiin saaliiksi yksi ahma, Inarista kaksi. Ahmoista kolme oli uroksia ja viisi naaraita.

MMM:n asettama suurin sallittu saalismäärä kuluvalle metsästysvuodelle oli aiempien kolmen metsästysvuoden tavoin kahdeksan ahmaa.

Ministeriön asetuksen mukaisesti poikkeuslupia voitiin myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jonne ahman aiheuttamat porovahingot pääosin sijoittuvat.

Ahmojen jäljiltä löytyy yli puolet kaikista suurpetojen aiheuttamina korvatuista porovahingoista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioitiin liikkuvan talvella 2018–2019 yhteensä 250–280 ahmaa, joista 110–130 poronhoitoalueella.

Vuosittain tehtävien riistakolmiolaskentojen perusteella ahmojen määrä on moninkertaistunut koko maassa viimeisen 20 vuoden kuluessa ja laji on levittäytynyt viime vuosina yhä enemmän myös poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen.

Lue lisää ahmoista:

Aarre: Ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana – erityisesti Itä-Suomessa ahmoja on enemmän

KHO käsittelee ahman pyyntiin myönnettyä poikkeuslupaa – hallinto-oikeus linjasi jo aiemmin, ettei ahmojen metsästys uhkaa suojelua

Ahman metsästykseen saa tänä talvena enintään kahdeksan poikkeuslupaa

Lue lisää