Metsäpeurojen suojeluhanke koki ikävän takaiskun – kaksi peuraa jouduttiin lopettamaan, koska ne eivät osanneet hakea ravintoa luonnosta ja käyttäytyivät aggressiivisesti - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Metsäpeurojen suojeluhanke koki ikävän takaiskun – kaksi peuraa jouduttiin lopettamaan, koska ne eivät osanneet hakea ravintoa luonnosta ja käyttäytyivät aggressiivisesti

Ennen lopettamista metsäpeuroja yritettiin karkottaa.
Petteri Kivimäki
Kuvan metsäpeura ei liity tapaukseen.

Metsäpeurojen suojeluhanke on kokenut ikävän takaiskun, sillä kaksi Karstulan Aittosuon totutustarhasta hieman alle vuosi sitten vapautettua metsäpeuraa on jouduttu lopettamaan.

Metsähallituksen mukaan lopetuspäätöksen taustalla oli se, että metsäpeurahirvaat eivät oppineet hankkimaan ravintoaan luonnosta, vaan ne asettuivat asumaan talojen pihoihin. Lopetuksen hoitivat poliisin toimeksiannosta SRVA- eli suurriistavirka-apuvapaaehtoiset.

Ravintoa etsineet eläimet olivat Metsähallituksen mukaan käyttäytyneet paikoin aggressiivisesti talojen asukkaita kohtaan. Metsähallituksesta korostetaan, että hirvaiden lopettamiseen päädyttiin ihmisten turvallisuuden takaamiseksi.

Lopettamista lievempi ja toisessa tilanteessa ensisijainen ratkaisukeino olisi ollut hirvaiden karkottaminen. Karkottamista yritettiin, mutta se ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta.

”SRVA-vapaaehtoiset karkottivat näitä samoja yksilöitä tienvarresta ja talojen pihapiiristä jo kesällä. Koska käyttäytyminen nyt toistui ja eläimet olivat silminnähden nälkiintyneitä, ei karkottaminen ollut tarkoituksenmukainen keino tilanteen ratkaisemiseksi”, MetsäpeuraLIFE-hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja kertoo hankkeen verkkosivuilla.

Mykrä-Pohjan mukaan hirvaiden lopettamisen sijaan harkinnassa oli myös se, että ne olisi pyydystetty elävänä ja siirretty takaisin eläintarhaan tai toisiin totutustarhoihin.

”Tähän ei kuitenkaan ryhdytty, koska eläinten käytöksestä liikenteelle ja paikallisille asukkaille aiheutuva turvallisuusuhka oli välitön ja vaati nopeaa reagointia. Lisäksi kesyyntyneiden eläinten kuljettaminen ja vapauttaminen toisaalle olisi todennäköisesti vain siirtänyt ongelmaa", hän sanoo.

Viime keväänä viisi metsäpeuraurosta eli -hirvasta vapautettiin Aittosuolle puoli vuotta kestäneen totutustarhausjakson jälkeen. Vapautukset ovat osa Metsähallituksen koordinoimaa MetsäpeuraLIFE-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa Ähtärin, Soinin ja Karstulan alueella elävää, muutaman kymmenen yksilön kokoista metsäpeurakantaa.

Metsäpeurojen totutustarhoja on Karstulan lisäksi myös Lauhavuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa. Karstulan tapahtumat eivät Metsähallituksen mukaan vaikuta näiden totutustarhojen palautusistutuksiin.

Lue lisää:

Ensimmäiset metsäpeurat vapautettiin Seitsemiseen – seitsemän vapautettua eläintä merkittiin värikkäillä korvamerkeillä ja osalle asennettiin satelliittipannat

Metsäpeurojen palautusistutushankkeessa on koettu eläintappioita – sekä Seitsemisessä että Lauhanvuoressa molemmissa on yksi peura vähemmän

Palautusistutuksissa uusi askel: Ensimmäiset metsäpeurat vapautettiin Lauhanvuoren kansallispuistoon

Lue lisää

Eräluvat-sovellus on julkaistu – nyt sillä voi hankkia kalastusluvan ja maksaa kalastonhoitomaksun

Haluatko vaikuttaa kansallispuistoihin ja Metsähallituksen tulevaisuuden palveluihin? Nyt etsitään osallistujia retkeilijäyhteisöön

Seitsemiseen syntyi villi metsäpeuravasa – ensimmäistä vapaudessa syntyvää vasaa osattiin odottaa vaadinten ulkomuodon perusteella

Metsähallitus suunnittelee Suomeen mittavia tuulivoimahankkeita osana ilmasto-ohjelmaansa