Erä

Luke taustoitti Metsästäjäliitolle päätöstään lopettaa susien pannoitukset – pannat, joista akku on loppu, avautuvat itsestään ja tippuvat maastoon

Pannoitukset ovat kattaneet noin neljänneksen Suomen susireviireistä.
Jukka Pasonen
Susia on perinteisesti pannoitettu Itä-Suomessa ja Kainuussa, mutta sielläkään kaikki reviirit eivät ole kuuluneet pantapalvelun piiriin.

Luonnonvarakeskus (Luke) ilmoitti lopettavansa susien pannoitukset vuodeksi kehittääkseen pantatiedon uudentyyppistä hyödyntämistä.

Metsästäjäliitto on huolissaan päätöksen vaikutuksista tulevaan metsästyskauteen. Metsästäjäliitto pyysi Lukea taustoittamaan päätöstä.

Luken mukaan päätökseen välivuodesta vaikutti muun muassa, että sen aikana voidaan käydä tarkasti läpi pannoituksiin liittyvät prosessit ja kehittää niitä.

Tähän liittyy myös Luken henkilökunnan työolosuhteiden parantaminen, mukaan lukien turvallisuus ja työhyvinvointi. Esimerkiksi suden pannoitustilanteissa tulee taata työrauha ja kenttätyössä työntekijöiden asiallinen kohtelu.

Ensi syksynä tuoretta tietoa susien liikkeistä saa riistahavainnot.fi-sivuilta vain Tassu-tietojärjestelmään tallennetuista susihavainnoista. Myöskään Lukella ei ole muita tietolähteitä käytössään. Havaintojen kirjaamisesta vastaavat paikalliset suurpetoyhdyshenkilöt.

Jos elokuun jälkeen susilla on vielä toimivia pantoja, niin tiedot on edelleen mahdollista näyttää karttapalvelussa. On kuitenkin epätodennäköistä, että toimivia pantoja enää silloin on, Luke arvioi.

Yleensä pantojen paristot kestävät noin 1–1,5 vuotta. Pannoituksia on tehty viimeksi kevättalvella 2019.

Tassu-havainnot ja DNA-näytteet muodostavat kanta-arvion kattavimman aineistopohjan. Tassu-havainnoista saadaan myös tieto uusista reviireistä, sillä pannoitukset kohdistuvat harvoin nuoriin yksilöihin.

Pannoitukset ovat kattaneet vain noin neljänneksen Suomen susireviireistä. Vaikka pannoituksia on perinteisesti tehty Itä-Suomessa tai Kainuussa, sielläkään kaikki reviirit eivät ole kuuluneet pantapalvelun piiriin, Luke muistuttaa.

"Koe-eläinluvan mukaisesti eläimiä saa pannoittaa vain tutkimustarkoituksiin. Tutkimuskäyttöön rakennettua palvelua tai siinä käytettäviä pantoja ei ole tarkoitettu susien liikkeiden jatkuvaan seurantaan."

Panta, jonka akut ovat loppuneet, avautuu itsestään vaihtelevan ajan päästä ja tippuu maastoon. Jos lauennut panta on lähettänyt vielä paikannuksia, se noudetaan.

Sattumalta maastosta löydetyt pannat toivotaan palautettavaksi Lukelle, sillä pannoissa on tallentuneena lisätietoa kunkin pantasuden liikkumisesta.

Luke vakuuttaa, että metsästäjät pääsevät vaikuttamaan uuteen palveluun. Kehittämistyöhön liittyvä vuoropuhelu käynnistyy sidosryhmien kanssa maaliskuussa työpajoissa. Lisäksi Luke tekee ensi syksynä käyttäjäkyselyn, jossa selvitetään kokemuksia nykyisestä palvelusta ja näkemyksiä tulevaisuuden tarpeista.

Yhdessä keskeisten sidosryhmien ja metsästäjien kanssa on tarkoitus pohtia, kuinka palvelu toimisi nykyistä paremmin koiravahinkojen ehkäisemisen näkökulmasta.

Lue lisää aiheesta:

Luonnonvarakeskus pitää susien pannoituksissa välivuoden – tulevalla metsästyskaudella 2020–2021 pantapalvelu ei ole käytössä

Metsästäjäliitto yllättyi ja pettyi Luken päätökseen lopettaa susien pantaseuranta – liitto pelkää susikonfliktin pahenemistä tulevana syksynä

Lue lisää