Hevoset

Rokottaminen ja maalaisjärki auttavat tallillakin

Hevosten tarttuvien tautien kanssa pärjää samoilla konsteilla kuin ihmisten tautien kanssa. Tärkeää olisi pitää erilaiset hevoset erossa toisistaan.
Ville Toivonen
Katja Hautala on myös käytännön hevosharrastaja. Oma kasvatti Papa Corleone voitti kilpaurallaan Christa Packalenin valmennuksessa Pilvenmäki Specialin, ja nyt se on Hautalan perheen sunnuntairatsuna.

Ihmisten tarttuvat taudit ovat maailman suurin puheenaihe, mutta myös hevosilla on omat vitsauksensa. Hevosilla on oma koronavirus, joskin kovin erilainen ja vähemmän vaarallinen kuin ihmisillä.

”Hevosilla koronavirus vaikuttaa suolistossa, kun ihmisillä se on hengitysteissä. Korona aiheuttaa hevosilla ripulia, kuumetta ja vetelyyttä”, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala selvittää.

Koronavirus ei ole hevosten kohdalla samanlainen maailmanlaajuinen vitsaus kuin ihmisillä. Hevosten tarttuvista taudeista eniten esiintyy perinteistä hevosinfluenssaa sekä herpesvirusta.

”Kaikkia taudinaiheuttajia ei vielä edes tunneta ja virukset muuttuvat jatkuvasti”, Hautala pohjustaa.

”Taudit leviävät tehokkaasti silloin, jos taudin kantaja päätyy terveiden hevosten joukkoon. Yleensä kyse on eri paikkaan tulleesta varsasta tai pitkästä kuljetusmatkasta tulleesta tuontihevosesta. Sitten menee muutama päivä, kunnes tauti puhkeaa tallin muissa hevosissa.”

Tautien torjuntaan voi pyrkiä osastoimalla hevosia eri porukoihin, jotka eivät ole kosketuksessa toistensa kanssa.

”Tärkeintä olisi pitää tiineet tammat erillään kaikista muista hevosista. Kilpahevoset kuskaavat tauteja mukanaan kilpailumatkoilta, ja varsat taas ovat muuten herkkiä saamaan kaikkia tauteja”, Hautala sanoo.

Tautien leviämisen estämisen kannalta tärkeää olisi, että eri osastoilla olisi omat ilmanvaihtonsa. Muuten taudin aiheuttajat voivat leijailla tallin osastolta toiselle.

Ravikilpailusäännöt edellyttävät kilpahevosten vuosittaisen influenssarokottamisen. Myös herpestä voidaan torjua rokotuksilla, mutta se ei ole Suomessa pakollista, ja rokotusaktiivisuus vaihtelee suuresti.

”Jos herpestä vastaan rokotetaan, olisi tärkeää rokottaa koko talli. Yksittäisen hevosen rokottamisesta ei ole kovinkaan suurta hyötyä, jos laumaimmuniteetti jää huonoksi.”

Nuorille hevosille Hautala suosittelee tiiviimpää rokotusohjelmaa kuin Hippoksen säännöissä edellytetään. Alkurokotusten jälkeen hän suosittelee hevosta rokotettavaksi influenssaa vastaan puolen vuoden välein siihen asti, kunnes hevonen on nelivuotias.

Yleisohjeet tarttuvien tautien kanssa taistelemiseen ovat talleilla samanlaisia kuin ihmisten tautien kanssa. Hyvä hygienia on ykkösasia. Käsien ja kasvojen pesu on tärkeää, ja vaatteet on hyvä vaihtaa, jos kulkee eri talleilla.

”Desinfiointiaineen ruiskuttelu ei auta, jos alla ei ole kunnon pesua. Pöpö säilyy hyvin aineen alla, jos likaa ei ole pesty ensin pois”, Hautala muistuttaa.

Pitkään Suomen Hippoksen eläinlääkärinä toiminut Katja Hautala on viime vuodet paneutunut akateemiseen uraan. Hautala tekee väitöskirjatutkimusta hevosten madoista, joista hän työstää nyt toista tutkimustaan. Ensimmäisen tutkimuksen kohteena olivat pääasiassa varsoja vaivaavat suolinkaiset, nyt Hautala on paneutunut heisimatoihin.

Kokonaisuutena Hautala on tullut tulokseen, ettei perinteinen tapa koko tallin samalla lääkkeellä madottamisesta ole tehokas. Yleinen tapa on, että kaikki tallin hevoset madotetaan samalla matolääkkeellä kerralla.

”Ei ole mitään matolääkettä, joka tehoaa varmuudella kaikkiin matoihin. Jos hevoset halutaan madottaa tehokkaasti, teho pitää kontrolloida, eli tutkitaan ensin lannasta madonmunat, lääkitään hevoset löydösten mukaan ja tutkitaan pari viikkoa myöhemmin uudet näytteet.”

Heisimatoja on löytynyt noin kolmasosalta Hautalan tutkimista teurashevosista. Erilaisten matojen löytymisen todennäköisyys kasvaa sitä mukaa, mitä pidempään hevosia on pidetty samoissa tiloissa.

”Jos laitumia ei ole pitkään aikaan uusittu, todennäköisyys esimerkiksi heisimatojen löytymiselle kasvaa. Madonmunat ja loistoukat talvehtivat oikein hyvin, eli perinteinen ajatus siitä, että madot kuolevat pakkasessa, ei pidä paikkaansa”, Hautala kertoo.

Lue lisää