Hevoset

Korona lopetti tunnit perinteisessä ratsastuskoulussa

Hallituksen maanantaina julkistamat linjaukset koskettavat hevosalan yrittäjiä eri tavoin. Tuntitoiminta katkaistiin toisen kerran espoolaisen Kilon tallin yli 50-vuotisessa historiassa.
Ville Toivonen
Perinteikäs Kilon talli on pääkaupunkiseudun tunnetuimpia ratsastuskouluja. Opetustuntien perumisesta aiheutuvat tappiot ovat nelinumeroiset joka

Pääkaupunkiseudun isoihin ratsastuskouluihin kuuluva Kilon talli ilmoitti maanantai-iltana lopettavansa tuntitoiminnan ainakin 13.4. asti. Tallin omistaja Dorrit Burmeister kuvailee päätöstä vaikeaksi.

”Kannattavuuden kannalta tämä on tosi huono homma. Olemme kuitenkin niin iso toimija, että jos halutaan rajoittaa yli kymmenen hengen kokoontumisia, tämä oli oikea päätös”, Burmeister toteaa.

”Meillä käy noin sata henkeä joka ilta. Totesimme tämän olevan vastuullinen ratkaisu.”

Tuntitoiminnan pysäyttäminen tietää nelinumeroista tulonmenetystä joka päivä.

”Kaikki kulut tietysti pyörivät. Eivät palkat, ruokinta tai sähkö lopu, vaikka tunteja ei olekaan. Todennäköisesti tämä tarkoittaa, että kesäksi suunniteltu yhden tallin remontoiminen siirtyy tältä vuodelta.”

Kilon kartanon alueella asuu yhteensä noin 55 hevosta. Myös yksityishevosten omistajien käyntiä tallilla on rajoitettu.

”Meidän työntekijämme ovat tallilla neljään asti, ja sen jälkeen tallissa voi käydä yksi henkilö per hevonen iltaan asti. Sen jälkeen työntekijät käyvät laittamassa tallin yöpuulle”, Burmeister selvittää.

”Ratsastuskoulussa ei käy kuin tallimestarimme sekä ratsastuksenopettajat, jotka liikuttavat hevosia juoksuttamalla.”

Tuntitoiminnan katkaiseminen on Kilossa erittäin harvinaista. Vuodesta 1966 pyörineen ratsastuskoulun historiassa kerta on vasta toinen.

”Aikaisempi kerta oli 1980-luvun lopulla, kun talli oli pääntaudin takia suljettuna kolme viikkoa”, Burmeister muistelee.

”Nyt toinen vaihtoehto olisi ollut pienryhmäopetukseen siirtyminen. Jos tautitilanne jatkuu pitkään, voi olla, että siihen vaihtoehtoon mennään jossain vaiheessa.”

Burmeister kertoo päätöksestä saadun palautteen olleen pääosin myönteistä.

”Jotkut ovat harmitelleet, mutta monet ovat kiitelleetkin. Ajattelen, että vastuuntuntoinen ratkaisu on pitkän päälle paras.”

Suomen Ratsastajainliitossa (SRL) ei ole keskitettyä tietoa siitä, kuinka moni ratsastuskoulu on keskeyttänyt tuntitoimintansa. Tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen kertoo SRL:n saaneen ratsastuskouluilta runsaasti yhteydenottoja.

”Huolta herättävät käytännön toiminnan suunnittelu ja tietysti myös huoli tulevaisuudesta”, Peltonen summaa.

”Peruutuksia on oppilailta tullut paljon, mikä oli odotettavissakin.”

SRL on maanantaina julkaissut oman tiedotteensa hallituksen ohjeiden pohjalta. Suosituksen mukaan talleilla kävijöiden määrä tulisi rajoittaa minimiin niin, että paikalla ei ole ylimääräisiä, ulkopuolisia kävijöitä, vain hevosten omistajat sekä vakituiset hoitajat ja ratsastajat.

”Olemme painottaneet, että viranomaisten ohjeita tulee seurata ja noudattaa. Me emme itse ole viranomainen, joka tekisi näissä asioissa päätöksiä”, Peltonen toteaa.

Raviurheilu pysähtyi Suomessa tiistai-iltaan. Suomen Hippoksen päätöksellä ravit ovat tauolla ainakin 13.4. asti. Suomen Ravivalmentajat ry:n toiminnanjohtaja Antti Karhila kuvailee valmentajakunnan ottaneen tiedon vastaan rauhallisesti.

”Pääosin on todettu, että tämä on valtiovallan linja, ja sen mukaan mennään. Yksittäisiä kommentteja on tullut myös siihen suuntaan, että asiassa olisi voitu mennä vastavirtaan”, Karhila kuvailee.

Ravivalmentajien arjessa kilpailutoiminnan keskeytyminen näkyy pääosin viiveellä. Kilpailutoiminnan katkeaminen ei välttämättä ole ravivalmentajille lyhyellä aikavälillä dramaattinen muutos.

Merkittävä osa valmennuksessa olevista hevosista on varsoja sekä kuntoutus- tai valmennusjaksolla olevia hevosia, jotka eivät muutenkaan kilpailisi lähiviikkoina.

”Välitön vaikutus on, että kilpailutoiminnan tuotot jäävät saamatta. Voi myös olla, että hevosia siirtyy omistajilleen odottamaan kilpailukauden jatkumista”, Karhila olettaa.

”Kovapalkintoisia kisoja myös jää ajamatta tai siirtyy hamaan tulevaisuuteen.”

Karhila löytää tilanteesta myös myönteistä.

”Yhteisöllisyys on herännyt eri järjestöjen välille”, hän kiittelee.

Yhteiskunnan toimintojen rajoittaminen ei ole ensi vaiheessa mainittavasti vaikuttanut Tampereen Hevosklinikan toimintaan. Klinikalla hoidetaan sekä ravureita että ratsuja, joiden osuus potilaskäynneistä on nykyisin noin kaksi kolmasosaa.

”Aikojen perumisia on tullut jonkin verran, mutta toistaiseksi ei merkittävästi”, yhtiön toimitusjohtaja, eläinlääkäri Kristiina Ertola toteaa. ”Ilmoitus ravien loppumisesta ei ainakaan heti ole aiheuttanut piikkiä ajanvarauksiin.”

Hevosklinikan arjessa koronavirus on otettu huomioon normaalein tavoin muun muassa hygienia-asioita korostamalla. Tampereen Hevos­klinikka työllistää yhteensä 18 henkilöä. Eläinlääkäreitä on seitsemän.

”Hevosten kanssa ei voida tehdä etätöitä”, Ertola muistuttaa.

”Sitä tietysti toivomme, että tautioireista kärsivät jäävät kotiin. Monesti alan ihmisillä hevosen hyvinvointi menee ihmisen edelle, mutta nyt pitää olla tarkkana omasta voinnista.”

Ertola olettaa koronaviruksen vaikutusten näkyvän jatkossa myös hevosalalla.

”Jos ravien tauko jatkuu, hevosten kustannuksia voidaan karsia, kun palkintorahoihin ei ole edes mahdollisuutta. Yleensä taantumat ovat aina vaikuttaneet hevosalaan mutta pienellä viiveellä. Voi olla, että nykyinen hevonen pidetään, mutta uutta ei enää hankita.”

Lue lisää