Ratsastusurheilussa uran Ruotsissa luonut Markku Söderberg – ”Hevosmaailma on avannut uskomattomia mahdollisuuksia tavata ihmisiä" - Hevoset - Maaseudun Tulevaisuus
Hevoset

Ratsastusurheilussa uran Ruotsissa luonut Markku Söderberg – ”Hevosmaailma on avannut uskomattomia mahdollisuuksia tavata ihmisiä"

Naapurimaa on meitä huimasti edellä kansainvälisessä menestyksessä, ratsastuksen suosiossa harrastuksena, valtion tukien määrässä ja hevoskasvatuksessa.
Markku Söderbergin kotialbumi
Markku Söderberg ja Benazir (Balou de Roudt - Zapateado) ja tytär Tess Söderberg ja Izan (Lenett – Con Air) nauttivat keväisestä auringosta Etelä-Ruotsissa.

Kaikki alkoi kesällä 1992, kun esteratsastuksessa kilpaillut Markku Söderberg lähti Ruotsin merkittävimpään hevoskeskukseen, Flyingeen silloisen tyttöystävänä perässä.

Kyra (Kyrklund) oli silloin Flyingessä töissä ja tarjosi minulle ratsastajan paikkaa. Ajattelin, että kyllähän minulle yksi kesä sopii.”

Syksyllä tuli eteen isompi valinta; fysiikan ja kemian yliopisto-opinnot vai kilparatsastajan uran tavoittelu Ruotsissa. Söderberg valitsi hevoset.

Jälkikäteen valinta ei ole kaduttanut. Hevoset ovat työllistäneet Söderbergiä jo 28 vuotta, mutta kuten hän itse sanoo, se ei ole aina ollut ruusuilla tanssia.

”Hevosmaailma on avannut uskomattomia mahdollisuuksia tavata ihmisiä, joita en muuten olisi koskaan kohdannut. Niin kuninkaallisia kuin tavallisia puurtajia. Olen kiertänyt ympäri maailmaa ja nähnyt asioita, joita joka poika ei pääse näkemään.”

Söderberg viihtyi Flyingessä neljä vuotta ja perusti sen jälkeen oman tallin. Hän sai hevosia ratsastettavaksi, kasvatti ja koulutti niitä 150-tasolle, hoiti tallia ja valmensi oppilaita. Hyvät hevoset oli myytävä toiminnan rahoittamiseksi, eikä kilpaileminen kansainvälisellä tasolla ollut realistista.

Söderberg kehottaakin nuoria valitsemaan selkeästi, mitä lähtevät tavoittelemaan. Omaa kisauraa vai työtä ammattimaisena ratsuttajana.

”Alalla on tehtävä hulluna töitä. Kuten kaikessa yrittämisessä, pitää olla selkeä tavoite, maali mihin pyrkiä. Kun se on tiedossa, on mietittävä myös, mitä pitää tehdä, jotta siihen pääsee. Alalla liikkuu hirveitä summia rahaa, ja se tekee ihmisen helposti vauhtisokeaksi. Erityisesti nuorena voi tehdä sopimuksia, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia.”

Söderberg viittaa tilanteisiin, joissa rakennetaan yksityisiä valmennustalleja ja panostetaan kilpailemiseen ja hevosten kouluttamiseen.

Yrittäjät polttavat itsensä loppuun yrittäessään saada laskujaan maksettua. Päivät kuluvat tallitöissä ja illat valmentaen. Parhaat hevoset on myytävä, jotta velkoja saa lyhennettyä. Oma kisaura polkee paikoillaan.

Ruotsalaiset huiput, kuten Peder Fredricson ja Henrik von Eckermann ovat nousseet tämän vaiheen yli yhteistyökumppaneiden tai taistelutahdon avulla.

”Peder ratsasteli, kunnes sai H&M:n rahoittajakseen. Sen jälkeen hän joutui miettimään täysin uudestaan työskentelytapansa. Henrik aloitti Saksassa Ludger Beerbaumin tallissa hevosenhoitajana, kunnes nousi asteittain tiimissä ylöspäin. Rolf-Göran Bengtssonilla on ainutlaatuinen kyky nostaa hevoset tasolle, jolle ne eivät muilla nousisi ja vielä menestyä.”

Söderberg on valmentanut oppilaitaan 150-tasolle asti. Vuosituhannen vaihteessa hän toimi Suomen Ratsastajainliitossa nuorten ja junioreiden maajoukkuevalmentajana ja olympialajien päävalmentajana.

Ruotsilla on pitkät perinteet arvokisamenestyksessä junioreista aina nykyajan maajoukkueisiin erityisesti este- ja kouluratsastuksessa. Yksi merkittävä asia menestyksen takana on Söderbergin mielestä joukkuehenki ja -kuri.

”Joukkuehenki ei tule ilmaiseksi. Ruotsissa tehdään paljon töitä yhteisöllisyyden eteen. Tällä hetkellä johdossa on erittäin sosiaalisia ihmisiä, jotka ovat nostaneet joukkuemoraalia ja yhteishenkeä. Joukkueesta on jopa poistettu ratsastajia, joiden sosiaaliset taidot ovat hankaloittaneet joukkuehengen luomista.”

Haastattelen Söderbergiä kesken toimistopäivän Lundin ratsastuskoulussa eteläisessä Ruotsissa, lähellä Malmötä. Yli 70 vuotta vanha ratsastusseura, Lunds Civila Ryttarförening (LCR), on ollut Söderbergin työpaikka yhdeksän viime vuotta. Söderberg on yli 800-jäsenisen seuran toiminnanjohtaja.

Seura omistaa neljäkymmentä opetushevosta ja järjestää tuntitoimintaa seitsemänä päivänä viikossa. Tallilla käy viikoittain lähes 600 ratsastajaa.

Seuran nettisivuilta löytyvät kaikki palvelut eriteltyinä ja hinnoiteltuina, toiminnan, henkilökunnan ja puitteiden esittely. Tuntien tai maneesin varaaminen onnistuu livenä netistä.

”Seuralla on yritysmäinen toimintatapa. Vastaan ratsastuskoulun, kilpailutoiminnan ja vuokralaisten toimintojen sujuvuudesta. Hallitus tekee yleislinjaukset ja päätökset. Työstä tekee haasteellisen se, että päätösten tekeminen on hidasta”, Söderberg kertoo.

Ratsastuskoulut ovat Ruotsissa pitkälti seurajohtoisia, sillä vain seurat saavat valtiolta tukea. Nuorisourheilua tuetaan vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla. Kunnat velvoitetaan tarjoamaan asukkailleen mahdollisuuden harrastaa eri lajeja.

Ratsastus oli vuonna 2018 nuorten urheilulajeista kolmanneksi suosituin ja kahdeksanneksi suosituin urheilulaji aktiivisesti harrastavien ja kilpailevien joukossa.

”Suomessa ratsastuskoulut ovat yrittäjävetoisia. Toiminnan pyörittäminen pienin resurssein on hyvin aikaa vievää. Yrittäjät eivät ehdi yhdessä ajaa etujaan. Suomessa on myös enemmän ratsastajainliiton toiminnan ulkopuolisia yrittäjiä. Yhdessä toimiessa voidaan auttaa toinen toisia ja jakaa hyviä kokemuksia.”

Ruotsin ratsastajainliiton ratsastuskoulu- ja koulutusosaston puheenjohtajana Markku Söderberg on päässyt vaikuttamaan ratsastuskoulujen toimintaan vuodesta 2013 lähtien. Tällä hetkellä koronapandemiaan reagointi on noussut kaiken edelle.

”Mietimme neuvoja tähän tilanteeseen. Jos toimintaa joudutaan pistämään jäihin, yksi haaste on se, miten hevosista pidetään huolta. Toinen ovat taloudelliset vaikutukset. Emme halua, että tämän vuoksi tulee konkursseja."

Syksyllä on edessä, onko harrastajilla varaa harrastaa. "Ratsastuskoulujen pitää ehkä miettiä henkilöstön tai opetushevosten vähentämistä. Toisaalta pandemian vaikutukset voivat olla jo vuoden päästä ohi, jolloin hyvien opetushevosten löytäminen on vaikeaa”, Söderberg pohtii.

Söderberg kertoo irtisanoutuneensa LCR:in palveluksesta. On aika etsiä uusia haasteita. Tulevaisuus on vielä avoin.

Kotitilalla Beddingestrandissa etelärannikolla riittää siihen asti tekemistä. Söderbergeillä on kaksi teini-ikäistä lasta, jotka molemmat ratsastavat. Omia hevosia perheellä on kuusi. Tänä keväänä pitäisi syntyä myös varsa.

”Ratsastuksen kehittäminen lajina kiinnostaa minua tulevaisuudessa suuntaan, jota englanniksi sanotaan "social lightness to operate". Ettemme joudu koko ajan miettimään, miten ratsastus olisi suuren yleisön mielestä hyväksyttävää.”

Lue myös:

Koronakriisi hämärsi horisontin hevosyrityksissä – "Konkurssitkin ovat mahdollisia, kun asiakasvirta on tyrehtynyt"

Hevosten hyvinvointi etusijalla: Tallilla Uudenmaan rajan tuntumassa selvitty poikkeusjärjestelyistä – "yhteisessä veneessä ollaan"

Jaana Kivimäki: "Tarinani on auttanut muita jaksamaan"

Hevosalan tunnuslukuja

  • Suomi = S, Ruotsi = R
  • Hevosia S/ 74 400, R/ 350 000
  • Talleja S/ 16 000, R/ 77 800
  • Hevosala työllistää S/ 15 000, R/ 16 900 (osa-aikaisesti 38 000)
  • Ratsastajainliiton jäseniä S/ 45 780, R / 154 000
  • Jäsenseuroja S/ 508, R/ 860
  • Ratsastuskouluja S/ 225, R/ 450
  • Ratsastuksen harrastajia S/ 160 000, R 125 000
  • (Luvut vuosilta 2018 ja 2019)

Lue lisää

Uskoisitko suomenhevoseksi? Virolahdella asuva ori yltää kouluratsastuksessa tasolle, jolla ei kilpaile sen rodussa kukaan muu – "Kiitän joka päivä, kun sillä ratsastan"

Ratsastajainliiton urheilujohtaja: "Omaa hevosta minulla ei ole koskaan ollut"

Video: Tältä näyttää ratsastusretki Luomajärven Hevoskievarissa, joka palkittiin vuoden maaseutumatkailuyrityksenä

Seppo Laine sai kutsun kenttäratsastuksen mekkaan – sitten Badminton peruttiin