Heikko kannattavuus ja jatkajan puute varjostavat hevostilojen tulevaisuutta – arviot tulevasta maatilojen keskiarvoa synkempiä - Hevoset - Maaseudun Tulevaisuus
Hevoset

Heikko kannattavuus ja jatkajan puute varjostavat hevostilojen tulevaisuutta – arviot tulevasta maatilojen keskiarvoa synkempiä

Haluja investoida olisi muita enemmän, mutta erityisesti päätoimisilla hevostiloilla esteeksi tulee korkea ikä ja jatkajan puute.
Jaana Kankaanpää
Suosituimpia tulevaisuuden investointikohteita hevostiloilla ovat ojitus, konehallit ja energiaratkaisut.

Maatilat, joilla on hevostoimintaa, uskovat kannattavuutensa paranevan lähivuosina. Ne uskovat niin kuitenkin harvemmin kuin mikä on maatalouden keskiarvo.

Positiivisimmaksi kannattavuutensa nyt ja tulevaisuudessa arvioivat ne tilat, joille hevostoiminta on pääasiallinen elinkeino. Niistä 48 prosenttia arvioi kannattavuuden olevan tällä hetkellä tyydyttävä tai parempi. Tulevaisuudessa näin uskoo olevan 56 prosenttia.

Niistä tiloista, joille hevostalous on sivuelinkeino, 29 prosenttia pitää kannattavuutta vähintään tyydyttävänä tällä hetkellä. Tulevaisuudessa näin arvioi olevan 44 prosenttia. Huonoimmaksi kannattavuutensa arvioivat tilat, joille hevostoiminta on harrastus.

Tiedot käyvät ilmi Kantar TNS:n toteuttamasta kyselystä, jonka tulokset esitellään Maatalouden kehitysnäkymät 2020–2027 -raportissa.

Kaksi kolmasosaa kaikista yli kahden hevosen hevostiloista aikoo jatkaa toimintaansa ennallaan tai kasvattaa sitä seuraavan viiden vuoden aikana. Vuoteen 2027 aikoo jatkaa 57 prosenttia. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kotieläinsektorin maatilojen kanssa.

Erityisesti ne tilat, joille hevostalous on sivuelinkeino aikovat laajentaa toimintaansa tulevaisuudessa. Toiminnan supistamista tai lopettamista harkitsevat erityisesti hevostoimintaa harrastavat. Kaikenlaiset tilat aikovat vähentää omien ja lisätä vieraiden hevosten määrää.

Varsinkin päätoimiset hevostilat suunnittelevat maatilojen keskiarvoa enemmän investointeja lähivuosina. Suosittuja investointikohteita ovat ojitus, energiaratkaisut sekä konehallit ja varastot.

Myös ympäristön tilaa parantavat investoinnit houkuttelevat hevosalaa muuta maataloutta enemmän. Investointien esteenä ovat ennen kaikkea heikko kannattavuus, epävarmuus tulevasta, korkea ikä ja jatkajan puute.

Iäkkyys ja jatkajan puute on ongelma erityisesti tiloilla, joilla hevostoiminta on pääelinkeino.

Tyytyväisyys työhön ja arvio omasta työkyvystä ovat yllättäen korkeimpia tiloilla, joissa hevosia on vain harrasteeksi. Näitä on kaikista hevostiloista noin 37 prosenttia. Pääelinkeino hevostalous on noin 17 prosentille hevostiloista.

Yleisimpiä hevostalouden toimintamuotoja tällä hetkellä ovat täyshoito- ja muiden tallipalveluiden tarjoaminen, hevoskasvatus sekä ratsastuspalvelut. Niiden yhteinen osuus on lähes 90 prosenttia. Ravivalmennusta pääasiallisena toimintamuotona harjoittaa kuusi ja siitostoimintaa pari prosenttia hevostiloista.

Päätoiminen elinkeino hevosala on erityisesti tiloilla, joiden suuntaus on ratsuissa tai lämminverisissä ravihevosissa.

Kantarin tutkimuksessa ovat mukana vain ne hevosyrittäjät, joiden toiminta on maatilojen yhteydessä.

Kaikista Suomen hevosista useampi kuin joka kolmas on ratsu tai poni. Lämminverisiä ravureita on noin kolmannes, suomenhevosia hiukan vähemmän.

Lue lisää

Miten SDP, perussuomalaiset ja keskusta ajavat maaseudun asiaa? Näin puoluesihteerit kommentoivat MT-kyselyä

Vasemmisto suitsisi, oikeisto patistaisi Niinistöä keskusteluun

Video: Tältä näyttää ratsastusretki Luomajärven Hevoskievarissa, joka palkittiin vuoden maaseutumatkailuyrityksenä

Vain 13 prosenttia vastustaa – suuri enemmistö sallisi valkoposkihanhien metsästyksen