Hevoset

”Stadionillinen ihmisiä, mikki kädessä keskellä. Nyt tiedän, miltä rokkitähdistä tuntuu"

Tänä viikonloppuna Teemu Ahteen piti olla tuttuun tapaan organisoimassa kouluratsastusluokkia ja juontamassa vuoden suurimmassa ratsastustapahtumassa, Helsinki Horse Show´ta.
Kati Hurme
Sarotti eli "Seppo" ja Teemu Ahtee ovat tehneet töitä yhdessä kahdeksan vuotta. "Hevoshommat ovat tärkeä ja rakas harrastus. Olemme Sepon kanssa mukautuneet toinen toisiimme."

Espoolainen Teemu Ahtee astui ensimmäistä kertaa areenan keskelle mikrofoni kädessä Helsinki International Horse Show´ssa vuonna 2015. Kyseessä oli kouluratsastuksen kaksintaisteluluokka, "knock-out". Lisäksi hän teki haastatteluja luokkien välissä.

”Olen aina pitänyt esiintymisestä ja viihdyttämisestä. Hevosurheilun kautta olen saanut mikin käteen ja väylän viihdyttää montaa tuhatta ihmistä erilaisissa tapahtumissa. Saan siitä sitä samaa, mistä moni esiintyvä ihminen puhuu, kicksejä.”

Ahtee on ammatiltaan lentokapteeni, joten tavallaan yleisön kohtaamisesta on kokemusta ihan työn kautta.

”Stadionillinen ihmisiä, mikki kädessä keskellä. Nyt tiedän, miltä rokkitähdistä tuntuu. Sellaista fiilistä ei saa missään muualla”, hän silti kuvaa.

 

Seuraava iso haaste oli Helsinki Horse Show´n lastennäytös. Se on koko perheen vauhdikas hevosshow, jossa vilisee poneja, hevosia, koiria ja muitakin vierailevia tähtiä. Esiintyjät ovat alan harrastajia eli amatöörejä.

Ahtee vastaa yleisön viihdyttämisestä, ohjelmien esittelystä ja tarkassa minuuttiaikataulussa pysymisestä. Ahtee kuvaileekin lastennäytöstä Horse Show -viikon vaativimmaksi osuudeksi. Lasten edessä pitää olla aito ja pistettävä persoona peliin.

”Jälkikäteen en edes muista, mitä olen puhunut. Sen vaan tuntee, kun seisoo yleisön keskellä. Tuntee, missä moodissa yleisö on, vaikka katsomosta ei erota ketään. Tunnen yleisön energian.”

Näytöstä harjoitellaan tapahtumaviikolla, ja Ahtee saa etukäteen esityksistä tehdyt käsikirjoitukset.

”Opiskelen ne huolella ennen näytöstä. Minulla on mielessä tietty runko sisällöstä. Loput juonnoista heitän päästäni.”

”Yleisölle ei onneksi näy, millaista kaaosta kulisseissa välillä on. Yleisö ei myöskään tiedä, mitä odottaa. Pitää esittää, että tällaistahan suunniteltiinkin”, Ahtee nauraa.

”Se on sellaista hetkessä olemista ja aina tulee myös huonoja juttuja. Niitä ei voi jäädä murehtimaan, vaan matka jatkuu. Olen saanut siirrettyä häpeän pelon sivuun. Mitä enemmän tätä tekee, sitä enemmän pääsee irti siitä, mitä muut ajattelevat. Kaikkia ei voi miellyttää.”

Horse Show´ssa Teemu Ahde vastaa myös kouluratsastuskilpailuista. Ahteen työ onkin kaksijakoista, areenan kirkkaista valoista hän siirtyy areenan taakse muihin tehtäviin.

Kouluratsastuksen järjestelyt vaativat yhteistyötä järjestelykomitean, vapaaehtoisten, Yleisradion, ratsastajien ja kansainvälisten koulutuomareiden kanssa. Tekemistä aikatauluttaa viisipäiväisen suurtapahtuman minuuttiaikataulu.

Erityisesti lauantaina ero tulee voimakkaasti esiin.

”Heittäydyn ensin puoleksitoista tunniksi pellepuvussa lasten eteen ja puolen tunnin siirtymän jälkeen vastaanotan kunnianarvoisia koulutuomareita puku päällä. Heillä on hyvin erilaiset tarpeet ja ongelmat.”

Samaa hienotunteista eläytymistä ja tulkintaa on noudatettava areenalla. Näytökset on suunnattu erityyppisille ihmisryhmille ja myös ajankohdat muokkaavat Ahteen esiintymistä.

”Lasten Matineassa on heittäydyttävä aidosti tunnelmaan. Kouluratsastuksen knock-out vaatii erilaista heittäytymistä. Siinä pitää ottaa myös huomioon se, että se televisioidaan kaikille suomalaisille. Lauantai-illan yleisö on taas aivan erilaista, tunnelma rento ja juttu voi lentää.”

”Myös hiljaisuus on tehokeino. On tilanteita, jolloin sanoja ei tarvita”, Ahtee kuvailee.

Helsinki Horse Show on poikinut lukuisia työtehtäviä hevosurheilun parissa. Ahtee on juontanut viime vuosien suurissa yleisötapahtumissa kuten Hevoset Stadikalla, Hevoset Kaivarissa ja Lumiravit. Stadikan keikalta mieleen on jäänyt erityisesti lauantai-illan korkeushyppykilpailu, jossa tunnelma nousi unohtumattomaksi.

”Kymmenentuhatta ihmistä huutamassa stadionilla suoraa huutoa pimenevässä illassa. Ja he huusivat, koska minä pyysin. Tuntui, että he ovat sormenpäissäni.”

”Hämyiset klubit ovat jääneet minulta välin, olen aloittanut suoraan Hartwall Areenalta, Nordikselta ja Stadikalta. Kaikki tämä on tullut Horse Show´n myötä. Ei minua kukaan olisi osannut tulla hakemaan Espoon metsistä”, Ahtee naureskelee.

Työkseen monitoiminen mies on lentokapteeni. ”Mietin nuorena vakavasti näyttelijän uraa. Minusta tuli kuitenkin lentäjä. Meillä on töissä tarkat säännökset ja proseduurit. Asiat tehdään tietyllä tavalla ja yllättäviin tilanteisiin on toimintamallit. Lentäjänä toivon mahdollisimman vähän yllätyksiä. Se, että nämä kaksi alaa ovat toistensa vastakohdat, tee niistä niin mielenkiintoiset.”

”Nyt kun olen koronan vuoksi pakotettuna joutunut tekemään lentämisessä täyden stopin, olen tutkiskellut kaikenlaisia vaihtoehtoja. Toivon kuitenkin, että kun koronasta selvitään, työpaikkani on taas taivaalla. Hevoshommat ovat tärkeä ja rakas harrastus.”

 

Ahteella on oma 12-vuotias kouluhevonen Sarotti eli Seppo, jolla hän kilpailee kansallisella vaativalla tasolla. Hän on kouluttanut sen itse 4-vuotiaasta. Lisäksi Ahtee valmentaa eri lajien ratsastajia sileätyöskentelyssä.

”Hevosilla on aina ennakkoluuloton asenne ihmistä kohtaan. Ne ovat rehellisiä ja tässä hetkessä. On hienoa oppia lukemaan ja opettamaan niitä ja tekemään sanatonta yhteistyötä.”

”Meillä on Sepon kanssa symbioottinen suhde. Olemme mukautuneet toinen toiseemme.”

Helsinki International Horse Show siirtyi vuodella koronapandemian aiheuttamien moninaisten haasteiden pakottamana. Maailmancupin osakilpailu järjestetään ensi vuonna 20.-24. lokakuuta.

Lue lisää

Anna von Wendt kouluratsastuksen Suomen mestari, Katja Karjalainen jälleen pararatsastuksen paras

Kouluratsastuksen Suomen mestaruudet ratkotaan viikonloppuna Woikoskella Mäntyharjulla

Tie Suomen mestarista kansainvälisille kentille vaatii paljon – allerginen astmakaan ei estä Mea Packalénia

Uskoisitko suomenhevoseksi? Virolahdella asuva ori yltää kouluratsastuksessa tasolle, jolla ei kilpaile sen rodussa kukaan muu – "Kiitän joka päivä, kun sillä ratsastan"