Hevoset

Katso video työhevosmestaruuksista: Väki viihtyi, vaikka veto ei raskaissa olosuhteissa kulkenut aiempien vuosien malliin

Mestaritamma Luomuttarelle riitti neljäteen peräkkäiseen voittoon kaksi sanaa.
Rami Marjamäki
Harjaantunut suomenhevonen vetää selvästi omaa painoaan suuremman massan. Vedossa hevonen osaa painaa takapäätään alemmas, jolloin sen painopiste laskee ja vetoon tulee lisää voimaa. Kokonaiskisan kakkoseksi vetänyt Luomuksen Lahja ja Matti Makkonen näyttävät mallia.

Suomenhevosten työmestaruuskilpailu veti viime lauantaina Kokemäen raviradalle hyvin katsojia, vaikka osallistujia oli vain yhdeksän.

Jo 20-vuotias Luomutar voitti omistajansa Mikko Uusimäen ohjastamana voiton neljännen kerran.

Osallistumiskertoja Luomuttarella on jo neljätoista, ja se olikin vetokokeessa suorastaan ylivoimainen.

Luomutar veti raskaalla alustalla 13 vetoporrasta, kun toiseksi paras vetäjä Luomuksen Lahja veti kahdeksan porrasta.

Mikko Uusimäki esitteli tammansa kanssa hevosen ja ihmisen yhteistyötä parhaimmillaan. Ensimmäisiä portaita vedettäessä Uusimäki ei vedon aloittamiseksi ottanut maassa levänneitä ohjia lainkaan käteensä. Luomuttarelle riitti tuomariston puheenjohtaja Jenni Timlinin ohjeistus.

”Saa vetää”, Timlin sanoi. Ja Luomutar veti.

Vaikka Luomutar oli vetokokeessa ylivoimainen, 13 porrasta on mestarivetäjälle melko vaatimaton tulos. Vetokokeessa vedetään painorekeä, jonka lähtöpaino on 500 kiloa, ja painoa lisätään kahden portaan eli 20 metrin välein.

”Normaalisti Luomutar vetää yli 20 porrasta, mutta vetopaikalla oli nyt hurjan kova kitka. Ei tuollaista ole ollut vielä missään kisassa”, Uusimäki kuvailee.

Raskas vetoalusta näkyi tuloksissa, sillä yhdeksästä osallistujasta neljä jäi vetokokeesta ilman tulosta.

Mikko Uusimäen mukaan aloituspaino oli muutenkin liian raskas, sillä reen omaa painoa ei ollut otettu aloituspainossa huomioon.

Kilpailun johtaja Matti Rehula kertoo rekeen lastatun lisäkuorman olleen 500 kiloa, mutta hänen mukaansa tämä on normaalikäytäntö. Kisan sääntöjen sanamuoto ”kuorman alkupaino on kaikilla hevosilla 500 kg” jättää tältä osin tulkinnanvaraa.

Rami Marjamäki
Mikko Uusimäki kertoo 20-vuotiaan Luomuttaren tasoittuneen iän myötä. Muutoin ikä ei tammassa näy. Eläinlääkäri Elina Sipilä valvoi vierestä suorituksia ja kahden portaan vetojen välissä mitattiin aina hevosen syke.

Yksi vetokokeessa ilman tulosta jääneistä oli Reetta Tervosen omistama ja ohjastama Softis. Kaksikko toi työmestaruuskisaan erilaista ilmettä, sillä sekä nelivuotias Softis että 24-vuotias Tervonen ovat iältään muuta kuin mihin työmestaruuskisoissa on totuttu.

Tervonen ilmoitti Softiksen alun perin noviisiluokkaan, mutta kun kisaluokat päädyttiin hevosten vähyyden takia yhdistämään, kaksikko oli mestaruusluokassa.

Softiksen rehti yritys ei tällä kertaa riittänyt vetotulokseen.

”Varsa oli oikein mainio siinäkin. Se sai kyllä reen irtoamaan, mutta ei jaksanut vääntää enempää”, Tervonen kiittelee.

”Vähemmän kitkaisella paikalla olisi varmaan tuloskin. Nythän ilman tulosta jäi jopa parin vuoden takainen mestari.”

Nelivuotias Softis oli kisan ylivoimaisesti nuorin osallistuja. Sen nuorimmat kilpakumppanit olivat kymmenvuotiaita.

Softiksen päätyö on raviradoilla, mutta sillä on tehty työajoakin viime syksystä lähtien.

”Ajoin sillä ensin puita ihan omaksi ilokseni, ja siitä innostus oikeastaan lähti. Reellä on ajettu asiakaskyytejä ja muutenkin, tietä lanattu ja vedetty hiekkakuormia”, Reetta Tervonen luettelee.

Tervosella on kotonaan Virroilla neljän hevosen talli. Työajo-oppinsa hän on saanut Matti Nissisellä Tuusniemellä.

”Siellä oppi valjastuksen ja tekemisen. Olen tosi kiitollinen siitä opista, kun ei tällaista kovin moni enää tee”, Tervonen painottaa.

”Softiksen kanssa ollaan vähän nuoria tänne, mutta nuorenahan vitsa on väännettävä. Tultiin nyt katsomaan, millaista täällä on, ja ehkä tulevina vuosina pärjätäänkin.”

Rami Marjamäki
Reetta Tervonen totesi 4-vuotiaan Softiksen olevan vielä nuori vetokisaan, mutta tavoitteena olikin ennen kaikkea kartuttaa kokemusta tulevia kisoja ajatellen. Softiksen matkakaverina oli Pamela-lammas.

Mestaruuden vienyt Mikko Uusimäki kertoi olevansa raskaista olosuhteista pahoillaan etenkin aloittelevien valjakoiden puolesta.

”Ja menisihän kisa yleisöönkin paremmin, jos tulisi kovempia tuloksia.”

Luomutarta Uusimäki kehuu umpirehelliseksi hevoseksi.

”Se antaa aina kaikkensa”, Uusimäki kiittelee. ”Vaikka se on jo 20, ei ikä tunnu näkyvän siinä paljoakaan. Pikkuisen se on rauhoittunut ja viisastunut iän myötä, ei sen kummempaa. Mennään päivä ja vuosi kerrallaan, mutta ainakin tähän asti on tehty sen kanssa talvet metsähommia.”

Työmestaruuskisat käytiin aurinkoisessa säässä ja katsojia oli paikalla mukavasti. Järjestäjien mukaan lippuja myytiin yli 300, ja Kokemäen ravien kuuluisat grillibroilerit jopa loppuivat kesken päivän.

Työhevosmestaruus avattiin ensi kertaa myös ruunille. Videolla kilpailun ainoa ruuna Kesäsade veti omistajansa Tapio Karhusen ohjastamana ensikertalaiseksi hyvän tuloksen.

Lue juttu Kesäsateesta ja Karhusesta, jotka palvelevat Kuopiossa matkailijoita vossikkakyydein

Rami Marjamäki
Pelitin ja Kauko Tuominen veivät kokonaiskilpailun kolmannen sijan. Tuominen on myös kasvattanut tamman, joka palkittiin Työhevosharrastajien erikoispalkinnolla kilpailun parhaana kävelijänä.

Suomenhevonen

  • Suomenhevosia on tällä hetkellä noin 20 000.
  • Vuosittain syntyy noin 1 000 varsaa.
  • Suomenhevosen kantakirja on perustettu vuonna 1907, mutta ensimmäinen kantakirjaus tapahtui jo vuonna 1893.
  • Nykyisin suomenhevoskantakirjassa on juoksija-, työhevos-, ratsu- ja pienhevossuunnat.
  • Suomenhevosen päivää vietetään maanantaina 6. syyskuuta.
  • Lue myös:
  • Hilja Solala on joutunut puolustamaan tiedemaailmassa kotieläimiä käsitteleviä aiheitaan – nyt hän väittelee ensimmäisenä suomenhevosesta historia-alalla
  • Suomenhevoselle kantakirjaan laajennettu työ- ja käyttösuunta – tavoitteena turvata rodun monimuotoisuutta

MT Hevoset
Lue lisää

Kesäsade saapuu mestaruuksiin: Pystyyn hyppivästä suomenhevosesta kasvoi Kuopion luottovossikka ja pian se ottelee historian ensimmäisenä ruunana Työhevosmestaruuksissa

Loukutusta, lihtausta ja häkilöintiä: Perinnetaidot elävät uusissa elokuvissa – näin syntyy keskiaikainen kehäaura ilman sahaa

"Siinä voima mylvi – kavio etsi oikean sijan": Suomalainen työhevonen on valittu tämän vuoden maatiaiseläimeksi

Puinen kehäaura testissä, kun historiasarjaa kuvattiin Evijärvellä – sukellus muutaman sukupolven takaisiin oloihin on kiehtovaa mutta myös hieman surullista

MT Hevoset