Hevoset

Suomalainen kesäihottumatutkimus selvittää yliherkkyysreaktioita – tutkittavana maitohappobakteereja ja kasvien polyfenoleja sisältävä hoitotuote

Kesäihottuma on monelle hevoselle merkittävä hyvinvointiongelma.
Kati Susi
Sami Junnikkala ja Elise Sastamala valmistautuvat ottamaan verinäytteitä Djáknista.

”Uskon, että tulevaisuudessa päästään hevosten polttiaisallergian hoidossa immunoterapiahoitoihin, kun nykyään pystytään vain lievittämään oireita ja suojaamaan eläimiä polttiaisaltistumiselta”, toteaa immunologian yliopistonlehtori Sami Junnikkala Helsingin yliopistolta.

Junnikkalan toiveikas näkemys perustuu uusiin, vielä meneillään oleviin kansainvälisiin rokotetutkimuksiin, joissa hevosia on rokotettu polttiaisyliherkkyyttä eli kesäihottumaa vastaan.

Parhaillaan meneillään olevassa pilottitutkimuksessa selvitetään polttiaisyliherkkyydestä kärsivien hevosten veri- ja sylkinäytteistä tulehduksesta kertovia merkkiaineita ja hevosten päällepäin näkyviä iho-oireita. Tutkimusaineistona on 18 samalla tallilla asuvaa islanninhevosta, joista osa on terveitä ja osa sairastaa polttiaisyliherkkyyttä.

”Tutkimus käynnistyi, kun asiantuntijaeläinlääkäri Anne Varjo FaunaPharmalta ehdotti, että tutkisimme heidän maahantuomaansa tuotetta ja sen vaikutuksia. Koirille ja kissoille tarkoitetusta tuotteesta on hyviä kliinisiä havaintoja hevosillakin, mutta tutkimustieto puuttuu”, Junnikkala kertoo tutkimuksen taustasta.

Tutkimuksen teettäjän edustaja Varjo toteaa, että mikrobiston yhteyttä allergiareaktioihin tutkitaan parhaillaan kiivaasti.

”Tuotteen idea on, että vaikutus ei ole paikallinen, vaan muuttaa ihon mikrobistoa laajemminkin. Nyt tätä tutkitaan hevosilla ensimmäistä kertaa”, Varjo sanoo.

Iso-Tuomiston islanninhevostallin käytävällä seisoo kärsivällisesti Djákni frá Nedri-Raudalaek. Eläinlääketieteen kandidaatti Elise Sastamala kiertää kimoa ruunaa ja kuvaa kännykkäkamerallaan sen harjaa, häntää ja jalkoja etsien merkkejä polttiaisriesan aiheuttamista ihovaurioista. Niitä ei löydy kuin pienesti korvien kärjistä. Seuraavaksi hevoselta otetaan veri- ja sylkinäytteet.

”Verinäytteistä määritetään tulehdusta edistäviä viestimolekyylejä sekä seerumin amyloidi A, joka on tärkeä akuutin vaiheen proteiini hevosella. Sylkinäytteet pakastetaan ja lähetetään myöhemmin Espanjaan yhteistyökumppanimme laboratorioon, joka on tuotantoeläinten sylkianalytiikan edelläkävijä”, näyteputkiloita koriin keräävä Junnikkala kertoo.

Espanjassa sylkinäytteistä tutkitaan immuunijärjestelmän aktivaatioon liittyvää entsyymiä.

Junnikkala on ollut yhteistyössä espanjalaisten kanssa tehdessään immunologian alan tutkimusta sioilla professori Mari Heinosen tutkimusryhmässä.

Tähän hevostutkimukseen haluttiin ottaa mukaan sylkinäytteet perinteisten verinäytteiden oheen. Junnikkalan mukaan sylkinäytteellä voi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli hevosten tulehdussairauksien diagnostiikassa sylkianalytiikan edelleen kehittyessä. Lisäksi näytteenotto on helppoa ja eläimelle miellyttävämpää kuin verinäytteen otto.

Djákni mutustelee suussaan olevaa näytesientä kiinnostuneena ja kääntää hitusen pettyneenä päänsä pois, kun Sastamalan pihdeissä ollut pehmeä palanen ei ollutkaan hevosnami.

”On kiinnostavaa nähdä, mitä sylkinäytteistä saadaan irti. Tämä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun hevosten sylkinäytteitä tutkitaan tässä yhteydessä, ja muutenkin pioneeritoimintaa”, Junnikkala sanoo.

Junnikkalan tutkimustiimi on nyt kolmatta kertaa käymässä Ryttylässä Iso-Tuomiston tilalla. Ryhmän 18 hevosesta kuuden hevosen polttiaisallergian tukituotteena on keväästä asti käytetty käsiteltyjä laktobasilleja, kasvien polyfenoleja, tamarindin kuivauutetta ja leväuutteita sisältävää Linkskin-suihketta, jonka merkitystä iho-oireiden hoitoon tutkimuksessa selvitetään.

Toiset kuusi allergikkohevosta on hoidettu muutoin täsmälleen samalla tavalla, mutta niille ei käytetä tutkittavaa hoitosuihketta. Kolmas ryhmä on kuusi tervettä verrokkihevosta.

Kaikilta hevosilta otetaan samat näytteet ja niiden ihon kunto tutkitaan sekä kuvataan.

”Tutkimme näkyykö ihon tulehdusreaktion mahdollinen helpottuminen myös immunologisissa tunnusluvuissa”, Junnikkala sanoo.

Koko tutkimuksen keston ajan Iso-Tuomiston tallin omistaja Annika Kyrklund täyttää kahden viikon välein seurantalomakkeita. Niissä raportoidaan hevosten mahdolliset kutinaoireet ja ihovauriot.

”Helpottaa paljon, kun kaikki tutkimusryhmän hevoset asuvat samassa tallissa. Tällaisissa tutkimuksissa pitäisi aina saada olosuhteet yhteneväisiksi”, Junnikkala toteaa.

Tutkijana Junnikkala ei ole ensimmäistä kertaa tekemisissä hevosten polttiaisyliherkkyyden kanssa. Hän oli mukana eläinlääketieteen tohtori Raija Hallamaan kesäihottumaa käsittelevässä väitöstutkimuksessa.

”Tästä nyt meneillään olevasta pilottitutkimuksesta pois jäivät mikrobistonäytteet. Jos tämä tutkimus vaikuttaa lupaavalta ja mikäli saamme rahoitusta, haluaisimme tutkia miten tämä tuote muuttaa ihon mikrobistoa.”

Hän toteaa, että ihoon ja suoliston mikrobistoon liittyvä tutkimus on vahvasti kasvavaa alaa.

”Nykytietämyksen mukaan suoliston tapahtumat voivat välillisesti vaikuttaa myös ihoon. Tämä linkki on erittäin mielenkiintoinen, mutta tutkimusolosuhteiden järjestäminen ja huolellinen kontrollointi on kenttäolosuhteissa haastavaa.”

Junnikkalan mukaan kesäihottuma on vaikea ja merkittävä hyvinvointiongelma hevosille.

”Mielelläni tutkisin muutamia tulehdusta välittäviä interleukiini-molekyylejä, joihin vaikuttamalla saadaan immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa muokattua.”

Junnikkala mainitsee, että esimerkiksi islantilaisten ja sveitsiläisten tutkimuksessa hevosille synnytettiin rokottamalla vaste kutinaa aiheuttavalle interleukiini 31:lle.

”Rokotuksen seurauksena hevosen itsensä tuottamat vasta-aineet estävät interleukiini 31:n toimintaa, jolloin saadaan kutinaa tehokkaasti lievitettyä. Koirille on jo kehitetty IL-31:n toimintaa estävä tehokas lääke, joka tosin on sen verran kallis, että sitä ei tietääkseni ole hevosille kokeiltu.”

Tulevaisuuden toiveena Junnikkalalla on, että polttiaisille allergisten hevosten rokottaminen kutinaa aiheuttavia molekyyleja vastaan tulisi arkiseksi hoidoksi. Rokote voisi hänen mukaansa toimia polttiaisaikana sesonkiluonteisesti annettuna hoitona.

”Mitä enemmän tehdään perustutkimusta ja mitä paremmin tunnetaan allergiaan liittyvät molekyylit, tulee hoidosta edistynyttä, eikä enää vain lievitetä oireita ja suojata hevosia polttiaisilta. Ihmisillä immunoterapiat jo ovat pitkälle edistyneitä ja hoitojen vaikutukset pitkäkestoisia. Alkuun hoidot ovat erittäin kalliita, mutta sekin maksaa, jos oireita vuodesta toiseen vain lievitetään.”

Junnikkalalla on tutkimuksessaan apuna kaksi eläinlääketieteen opiskelijaa, Elise Sastamala ja Milla Vehmas. He molemmat tulevat tekemään lisensiaatintyönsä nyt meneillään olevan tutkimuksen aineistosta.

Junnikkalan ryhmä käy polttiaiskauden loppupuolella vielä neljännen kerran Ryttylässä ottamassa näytteet tutkimusryhmän hevosilta.

Kati Susi
Elise Sastamala tarkastelee ja kuvaa Paradís-tamman ihon, harjan ja hännän kuntoa.
MT Hevoset
Lue lisää

”Aina naurattaa, kun ratsastaa!” – Lajin vaihto ja tavoitteellinen valmentautuminen muuttivat Susanna ja Aava Porrin hevoselämän

Hiekansyönti on jo suomalaishevosten kansantauti – syyt hämärän peitossa, tutkimusrahoituksen niukkuus vaikeuttaa selvittämistä

Saadaanko tästä täsmäase polttiaisten aiheuttamaan hevosten kesäihottumaan? Rokotetta testataan Sveitsissä

"Eläinteollisuus tulee jäämään historiaan" – eläinfilosofi Elisa Aaltola kannustaa tuottajia sopeutumaan etenevään kasvisruokabuumiin

MT Hevoset